Sähköinen tietoisuus

Viimeksi kirjoituksessani lupasin kertoa wikialustoista ja niiden hyödyntämisestä organisaation tietovirtojen hallinnassa.

Ennen siirtymistä wikeihin haluaisin kertoa hieman isommasta kokonaisuudesta: Web 2.0:sta ja sosiaalisesta mediasta.

Web 2.0

Nykypäivän internet on hyvin kaukana siitä mitä se oli esimerkiksi 1990-luvun puolella. Organisaatiot ovat tulleet vahvasti kenttään mukaan ja tiedon jakaminen ja vapaa liikkuvuus ovat ydinasioita. Tim O’Reilly on kutsunut tätä uuden internetin suuntausta nimellä Web 2.0, mutta siitä on käytetty myös nimitystä sosiaalinen media. Web 2.0 kuvaa enemmän käytettyä teknologiaa, kun taas sosiaalinen media kuvaa palvelujen mahdollistamaa toimintaa, periaatteita ja kulttuuria. O´Reilly sanookin, että Web 2.0 ei ole pelkästään tekniikkaa, vaan myös tietoa ja ennen kaikkea asenteita. Web 2.0 korostaa käyttäjien roolia, jossa palvelut on valjastettu heidän yhteisöllisesti tuottamalla kollektiivisella älykkyydellä. Sosiaalisen median sovellukset ja palvelut, joihin wiki kuuluu, sisältävät tapoja, jotka mahdollistavat tämän yhteisöllisyyden. Yhteisöllisyys perustuu yhteisen tiedon käyttöön, tiedon luomiseen ja ylläpitämiseen monen toimesta, heidän sijaintapaikastaan riippumatta. Yhteisöille on tyypillistä, että ne jakavat yhteisen kiinnotuksen kohteen tai he työskentelevät yhteisen päämäärän eteen.

Wiki

Termi wiki tulee havaijinkielisestä sanasta wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa ja kiireistä. Tämä kuvastaa hyvin wikiä, jossa tiedon lisääminen ja muutokset tapahtuvat nopeasti ilman välikäsiä. Wikit ovat verkkosivustoja, jotka ovat käytettävissä web-selaimella ja wikisisältöä käyttäjät voivat itse muokata wikieditorilla/selaimensa kautta. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Sen sijaan että ihmiset lähettelisivät toisilleen sähköposteilla yhdessä työstämänsä tiedoston eri versioita ja kommentoisivat sisältöjä pitkissä viestiketjuissa, wikissä käyttäjät pääsevät yhtä aikaa työstämään ja kommentoimaan samaa dokumenttia. Wikeistä tieto löytyy paitsi hakutoiminnon myös asiasanojen, linkitysten  ja omien wikitilojen luomisella.

Wikit organisaation tietovirtojen hallinnassa

Organisaatioissa wikejä käytetään useisiin eri tarkoituksiin. Niitä ovat esimerkiksi intranet, tietämyskanta, yhteisdokumentointityökalu, innovointikanava sekä projektienhallinta. Wiki nähdään organisaatioissa vahvuutena sen mahdollistaman kollektiiviälyn, nopean päivitettävyyden, käyttäjien välisen vuorovaikutuksen ja käytön yksinkertaisuuden ansiosta. Organisaatioiden tietovirrat ohjataan keskitetysti yhteen alustaan, wikiin, jolloin tieto ei ole hajaantunut ympäri organisaatioita ja sn on myös oikeasti löydettävissä. Harva voi sanoa, että tiedon hakeminen verkkolevyltä tai toisen sähköpostiohjelmasta olisi helppoa. Avoimuudella tieto saatetaan koko organisaation käyttöön, jolloin siitä muodostuu organisaation kollektiiviälyä. Mitä useampi ihminen tietoa muokkaa, sitä kattavampaa ja parempaa se on.

Wikien kustannustehokkuus perustuu wikiprojektien nopeaan läpivientiaikaan, alhaisiin lisenssikustannuksiin ja avoimeen lähdekoodiin. Esimerkiksi Ambientialla keskimääräinen wikiprojektin toteutus ideasta valmiiseen toteutukseen on vienyt noin kaksi kuukautta. Wikeihin on olemassa paljon laajennuksia, joilla sen käyttöä voidaan tehostaa eri tarpeisiin, kts. esim Adaptavistan sivuja.

Ensi kerralla esittelen esimerkin, jossa organisaation sisäiset tietovirrat ovat otettu intrawikin avulla hallintaan. Kuvaan siinä myös esimerkinomaisesti käyttöön otettuja laajennuksia sekä paljonko projektiin kului aikaa.

- Harri Hellström

Ystävällistä helmikuuta!

Viime kuussa minulla oli kunnia osallistua ICT Ladyjen teemailtaan, jossa aiheena oli lempilapseni sosiaalinen media (some). Alustin aihetta tunnin verran esitellen peruskäsitteitä (wiki, blogi, syöte) ja palveluita (esim. LinkedIn). Lopuksi kerroin joitakin käytännön esimerkkejä omasta työstäni Nokiassa, jossa toin kolmen vuoden ajan sosiaalisen median työkaluja organisaationi sisäiseen käyttöön. Sen jälkeen vuoron saivat Finnairin Pirjo Myyry ja Itellan Helena Lähdesmäki, jotka kertoivat paitsi Ambientian kanssa toteutetuista Confluence-wikiratkaisuista, myös muita esimerkkejä siitä, miten heillä sosiaalista mediaa hyödynnetään. Mielenkiintoinen ilta kerta kaikkiaan, kiitos vielä että kutsuitte minut .

Illan aikana kerättiin myös palautetta, johon aion tässä blogikirjoituksessa vastata. Kiitos sekä risuista&ruusuista että kysymyksistä&keskustelusta, jota annoitte aktiivisesti jo tilaisuuden aikana .

Aiheen alustajat keskittyivät sosiaalisiin medioihin. Minä ymmärrän yhteisöllisyydellä ihan jotain muuta…mutta hyvä saada tietoa myös näistä nykyaik. välineistä.

Sosiaalinen media, web2.0, eroaa perinteisestä netin käytöstä siinä, että useammat pääsevät ääneen. Esimerkiksi “ennen vanhaan” (minun kohdallani 3,5 vuotta sitten) yrityksissä oli muutama henkilö, joka sai päivittää intranetiä, nyt kuka tahansa voi korjata huomaamansa virheet. Ehkä ennen oltiin sosiaalisempia ja mentiin ilmoittamaan sihteerille vanhentuneista tiedoista (tai sitten laiskuus voitti), mutta kyllä sosiaalisen median työkalujen käyttö on minusta hyvin sosiaalista toimintaa, kun yhteisö tuottaa yhdessä sisältöä. Tästä mukava esimerkki oli Pirjon Aurinkomatkat-esimerkki, jossa matkaoppaat kirjoittavat säännöllisesti wikiin ohjeita, joita ennen kerättiin mappeihin kauden päätteeksi.

Asian myönteisiä puolia paljon, kielteisiä ei käsitelty niinkään.

Kun itse rakastaa somea ja sitä miten se on helpottanut työelämää, niin helposti unohtaa huonot puolet. Työkalujen käyttöönottoon liittyy muutosvastarintaa ja uusi avoin kulttuuri pelottaa: miksi kirjoittaisin kaikki tietoni wikiin – sen jälkeenhän minut voidaan hyvin potkaista pois? Vaaditaankin luottamusta ja hyvää johtamista, jotta voimme oppia, ettei enää arvostetakaan tiedon piilottelua, vaan tiedon jakamista. Se, jos mikä on vaikea asia! Onneksi työkalut sentään on helppoja käyttää.

Mikä ero käytännössä FB:lla, Twitterillä ym.

Itse asiassa näytin kyllä muutaman kalvon, jossa vertailin Facebookia ja Twitteriä LinkedIniä vastaan. LinkedIn on uraihmisten paras työkalu (tai riippuu urasta;),  Facebookistakin löytyy paljon käytännöllisiä ominaisuuksia kun taas Twitterissä ominaisuuksia on riisutummin.

Twitterin todellinen lisäarvo mietityttää vielä…

No siinä ajatuksessa et ole yksin. Itse olen käyttänyt mikroblogeja reilut pari vuotta, Twitteriäkin kohta vuoden ja ihan viime aikoina olen ihastunut siihen uudella tavalla. Se on hieno, yksinkertainen työkalu, jota voi käyttää hyvin monella tavalla. Taidanpa uhrata sille ihan oman blogikirjoituksen tämän kevään aikana.

Asennekulttuurin muutos – miten suunniteltu ja toteutettu. Miten jatkossa? Ajankäyttö/uusien medioiden vaatimukset.

Kyllä, vaikka some-työkalut ovatkin helppoja, niin työkaluja ei voi vain heittää työntekijöille: tässä on wiki, alkakaa käyttää. Käyttöönotto pitää suunnitella hyvin, valita sopiva pilottiprojekti, kouluttaa ihmiset ja varata aikaa myös puutarhurointiin (Finnairin termi): esim. wiki ei pysy siistinä, jos joku ei huolehdi siitä, tiedot vanhenevat siinä missä kukat kuihtuvat, ja taitaa sinne rikkaruohojakin puskea (etenkin jos anonyymit päivitykset sallitaan, mitä itse en työympäristössä suosittele). Liian helposti otetaan käyttöön “ilmaisia” työkaluja ymmärtämättä, että niiden käyttöön ja ylläpitoon pitää uhrata paljon aikaa (joka ei suinkaan ole ilmaista). Firma ilman Facebook-ryhmää on paljon parempi vaihtoehto kuin firma, jonka ryhmä on kuollut nolosti pystyyn…

Ambientian Johannan olisi pitänyt enemmän havainnollistaa: miten tilataan syöte, miten sitä katsotaan, miltä Wiki tai blog näyttää… // Vähän selvitystä, mikä on esim. syöte tai muut hankalammat sanat.

RSS, syöte (feed) on niin “vanha juttu” , että yllätyin miten vieras käsite se oli ICT-yleisölle. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin näyttänyt tämän videon, joka selittää ilmiön aika hyvin (kiitos Tarmo Toikkaselle, joka tekstitti videon suomeksi!) :

Asiaa voisi vielä syventää, vaatinee uuden tilaisuuden.

Näin on, illan aikana ehdimme vain vähän raapaista pintaa.

Ja loppuun vielä ruusuja:

Paljon käytännöllistä, konkreettista tietoa. // Käytettävissä olevaan aikaan nähden ei enempää olisi ehtinytkään. // Jos ei tähän mennessä ollut oikein selvillä, mitä SOME on, nyt valkeni. // Energiansäästölamppuni syttyi tutkimaan somea enemmän. // Ambientia erittäin hyvä ja mielenkiintoinen. // Tämä oli aivan huippuluokkaa. // Tietoa tuli riittävästi, enempää ei voi edes sulattaa. // Erittäin mielenkiintoinen aihesisältö, miellyttävällä tavalla esitetty.

Olen syksystä lähtien toiminut konsulttina Ambientialla ja pääpainonani ovat olleet yhteisölliset ratkaisut. Päätyminen yhteisöllisiin ratkaisuihin juurtaa takaisin yliopistoaikaani Tampereelle, jossa suuntauduin opinnoissani tietohallintoon. Kyseiseen opinahjoon olen kirjoittanut graduani, joka käsittelee wikiratkaisuiden tarvekartoitusta sekä tuotteistamista Ambientialla. Maisterin paperit siintävät jo silmissä ja toivottavasti ne sieltä byrokraattisten vaiheiden jälkeen taskuunikin asti kantautuvat.

Tietoyhteiskunnan luoma tietovirtojen kasvaminen tuo uudenlaisia haasteita organisaatioille. Tietohallinon tukemiseen tarvitaan toimivia ja tehokkaita ratkaisuja, jotta kaikkea organisaation omaavaa tietoa voitaisiin hallita ja käyttää tehokkaasti hyväksi. Organisaatiot hallitsevat tietovirtojaan erilaisilla tietojärjestelmillä. Ongelmana on, varsinkin näin taantuman aikana, miten laajoista ja resursseja vaativista tietojärjestelmistä saataisiin helppokäyttöisiä, yhteisöllisempiä ja ennen kaikkea kustannustehokkaita.

Tieto ohjaa ja määrää yhä enemmän organisaation toimintaa ja johtamista. Tieto tulee nähdä organisaation strategisesti tärkeänä pääomana ja sitä tulisi johtaa ja hallita kuin mitä tahansa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä pääomaa. Mikä sitten tekee tiedosta nykyään niin merkkittävän voimavaran organisaatioiden menestyksen kannalta? Yksi merkittävä tekijä on, että organisaatiot toimivat liikkuvassa ja epävakaassa ympäristössä, jossa kaikki mahdollinen tieto ympäristöstä, aikaisemmista päätöksistä ja sen hetkisestä tilanteesta on selviytymisen kannalta tärkeää. Organisaation tietovirrat ovat kuitenkin suuria ja niiden hallitseminen oikein ja oikeilla välineillä on tärkeää. Muuten tämä kaikki oleellinen tieto, jota tietovirrat sisältävät, jää organisaation saavuttamattomiin.

Yleinen ongelma on usein ettei tiedä, mitä tiedetään ja mistä löytää oikea lähde. Tietojärjestelmät ovat hajautuneita eikä tieto ole asianmukaisesti niissä hallittua, jotta se olisi helposti löydettävissä ja kaikkien ulottuvilla. Aikaa kuluu usein kohtuuttoman paljon yksittäisen tiedon etsimiseen tai uudelleenkeksimiseen. Näitä tiedonhallinnan ongelmia organisaatiot ovat pyrkineet ratkomaan laajoilla ja resursseja vaativilla sisällönhallintajärjestelmillä, jotka usein alkavat muistuttamaan niin sanottuja maailmanhallintajärjestelmiä kattaessaan paljon muutakin kuin sisällönhallinnan, johon ne alun perin oli luotu.

Onneksi teknologiat kehittyvät ja toimintatavat uudistuvat ja näin saadaan käyttöön uusia tapoja hallita tietovirtoja (kustannus)tehokkaammin. Merkittävänä uudistuksena voidaan pitää Web 2.0:aa, joka on mahdollistanut käyttöömme kustannustehokkaita wikialustoja. Wikialustoista ja niiden hyödyntämisestä organisaation tietovirtojen hallinnassa kerron enemmän seuraavassa blogikirjoituksessani.

- Harri Hellström

Star Trek elokuvasarjassa kapteeni Kirk, myöhemmin kapteeni Pickard, ohjasi Enterprise-avaruusalusta viemään tutkimusmatkaajia ”rohkeasti sinne minne yksikään ihminen ei ole ennen mennyt”. Aluksen tavoitteena oli kartoittaa ihmiselle tuntemattomia alueita ja etsiä uutta elämää. Enterprisen miehistö kohtasi erinäisiä vaikeuksia ja haasteita matkallaan kohti tuntematonta.

Suuren yrityksen prosessien joustavuus on tärkeä tekijä yrityksen menestymiselle. Yrityksille on tarjolla erilaisia liiketaloutta tukevia pakettiratkaisuita pilvin pimein. Kuitenkin monesti valmiiden sovelluksien käyttöönotto voi olla pitkällinen ja kuluttava prosessi, jos sovellus ei täysin vastaa asiakkaan tarpeita. Suuren yrityksen olemassaolevat sisäiset prosessit voivat olla hyvin monimuotoisia ja toisinaan tarvitaan vain pientä ratkaisua maailmanhallintajärjestelmän sijaan. Joskus valmis pakettiratkaisu ei ole paras, vaan kannattaa räätälöidä ratkaisu vastaamaan suoraan liiketoiminnan tarpeisiin.

Ambientian Enterprise-tiimi toimii usealla paikkakunnalla. Tiimimme on kymmenhenkinen ja tekee töitä Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja vieläpä Savonlinnassa, vaikka meillä ei varsinaista konttoria siellä olekaan. Yhteistyö tiimin eri osien välillä on joustavaa, kiitos sosiaalisen median työkalujen. Tiimimme toteuttaa räätälöityjä ratkaisuja monenlaisten ja monenkokoisten yritysten tarpeisiin.

Enterprise-tyyppisen liiketoiminnan tavoitteena voi olla luoda suuri taistelulaiva, joka matkaa kohti tuntematonta, ratkoo haasteita ja etsii yrityksen liiketoiminnalle uusia uria. Kuitenkin enterprise-projektitoimitus voi olla myös pieni logiikan osanen, joka paikkaa suuren yrityksen prosessien aukkoja. Tällaisia aukkoja voi olla esimerkiksi logistiikan, myynnin tai asiakaspalvelun prosesseissa. Yrityksissä voi olla useita erilaisia tietovarastoja jotka pitävät sisällään sirpaleista ja osittain päällekkäistä tietoa. Näiden varastojen väliset yhteydet saattavat olla puutteellisia ja hankalia käyttää. Tämä voi ilmeta esimerkiksi asiakapalvelun kankeutena ja hitautena, myyntiprosessin tehottomuutena tai tiedon hukkumisena bittiavaruuteen.

Oli miten oli, yhteistä enterprise-projekteille on joko optimoida yrityksen resurssien käyttöä (säästö) tai tuottaa yritykselle liiketoimintakriittinen järjestelmä tai sen osa (liiketaloudellinen hyöty).

Enterprise – mennään sinne minne ei ole aiemmin menty, tehdään jotain mitä ei ole aiemmin tehty.

Vuosi on vaihtunut, mutta minä se vaan jaksan wikistä . Olen asettanut itselleni tavoitteen blogata tänne ainakin kerran kuukaudessa ja tällä kertaa otin aiheeksi uuden wikiversion, jonka Atlassian julkaisi joulukuun alussa.  Alla olevassa videossa on esitelty Confluence-yrityswikin version 3.1 uusia ominaisuuksia, kuten:

• gadgettien (”vimpaimien”) lisäämisen helppous (niin Atlassianin omat kuin vaikka Googlen gadgetit)
• sivujen siirtäminen on entistä helpompaa
• uudistunut sivurajoitusten päivittäminen
• Office 2007 -tuki

• varsinkin liitetietojen lisääminen on lasten leikkiä uudella drag-and-drop (raahaa-ja-tiputa)-toiminnallisuudella:

Nami – tuota versiota pitää päästä pian maistamaan . Jos sinullakin heräsi ruokahalu, niin otapa yhteys meihin, niin tehdään teille uusi kattaus.

Nälkä kasvaa syödessä. Sanonta pitää hyvin paikkansa tutkiskeltaessa menneiden vuosien tietojärjestelmähankkeita.

Ville Availa on sähköisen liiketoiminnan asiantuntija.

Erilaisten sähköisten viestintäjärjestelmien ja sisällönhallintajärjestelmien yhteyteen on rakennettu melkeinpä toiminnanohjausjärjestelmän laajuutta olevia ratkaisuja. Tästä innostuneena organisaatiot sitten innostuivat vaatimaan vaikka mitä ominaisuuksia ja tarjouspyynnöissä nähtiin satojen kohtien listoja ehdottomasti tarvittavista asioista. Toimittajien taas pyrkiessä vakuuttamaan, että ominaisuudet löytyvät tuotteista ainakin teoriassa.

No ratkaistiinko järjestelmien avulla sitten nuo kaikki tarvittavat kysymykset – tuskin. Kun aikataulu on venynyt tarpeeksi ja kustannukset nousseet riittävästi alkavat yleensä vaatimuksetkin laskea. Lopputuloksena moni hankki kustannuksiltaan kalliin ja ominaisuuksilta valtavan portaalin tai muun ympäristön. Tätä ympäristöä yritettiin sitten hyödyntää mahdollisuuksien mukaan, mutta usein käyttö keskittyi alkuperäisen tarpeen ympärille ja lukuisat ominaisuudet jäivät käyttämättä, joko niiden huonon käytettävyyden tai tarpeettomuuden vuoksi. Isosta järjestelmästä onkin sitten työ päästä eroon, sillä isoista aikaa ja rahaa vaatineista investoinneista uhkaa tulla monessa organisaatiossa politiikkaa ja kasvojen menetys uhkaa alkuperäisen päätöksen tehnyttä. Käynnissä oleva talouden turbulenssi on vihdoin suonut tälläisen mahdollisuuden osalle vanhoista ohjelmistoista – virallisena syynä tietysti säästöt.

Hyvät ohjelmistot perustuvat yleensä hyvin yksinkertaiseen ajatukseen. Apple on pystynyt tiivistämään oman iPodinsa kanssa laitteeseen kaiken oleellisen ja kehittänyt yksinkertaisesti loistavan soittimen. Laitetta käyttänyt pystyy allekirjoittamaan tämän ajatuksen helposti. Otettaessa vertailukohdaksi vaikkapa nykyiset puhelimet, joista löytyy musiikkisoittimen lisäksi satoja muita ominaisuuksia, huomataan musiikin kuuntelun olevan hankalampaa eikä lainkaan niin hauskaa kuin erityisesti tähän suunnitellulla laitteella. Toivottavasti Apple ei sorru samaan lisälleissään videokameroita soittimiinsa.

Samalla logiikalla erilaisista sovelluksistakin pitäisi löytää ne parhaat ja helpoimmat vaihtoehdot. Parhaatkin ohjelmat saadaan pilattua loputtomalla laajentamisella, joten nykyinen trendi onkin voimakkaasti integraatioratkaisuja suosiva. Tällä kohtaa skeptisimmät nostavat kädet ilmaan ja toteavat, että kaikkiin tarvitaan eri tunnuksia ja pitää muistaa eri osoitteita – ei tarvita. Tekniikalla asiat hoituvat, eikä kyseessä ole edes erityisen uusi tekniikka.

Laitteiden ja teknologioiden merkitys tulevaisuudessa on taas varmasti astetta pienemmässä roolissa, sillä mielenkiinto ja vaatimukset keskittyvät ratkaisuihin. Yksinkertaiset ja helposti toisiinsa liittyvät palikat lienevät siis tässäkin tapauksessa polku oikeaan suuntaan.

-Ville Availa

Joulu on aikaa lähimmäiselle, toiselle ihmiselle, perheelle ja lapsille. Tänä vuonna Ambientia lahjoitti joululahjoihin varatut rahat Unicefille, jotta apua tarvitsevat lapset saavat mahdollisuuden parempiin elinoloihin ja terveydenhuoltoon.

Katso alta joulutervehdyksemme. Rauhallista joulua ja toiveikasta uutta vuotta!

Lahjoita sinäkin Pehmeä Paketti

Ambientian joulutervehdys 2009 from Ambientia Oy on Vimeo.

Hehe, mitähän uudet työkaverini mahtavat otsikosta tykätä, mutta tottahan se on: olen ollut kuukauden ambientialainen… Sitä ennen olin 11 vuotta  nokialainen ja niin pitkän rupeaman jälkeen onkin ollut hyvin virkistävää aloittaa uudessa yrityksessä – varsinkin kun osaamiseni on nyt liiketoiminnan ytimessä. Vaikka vaihdoin firmaa ja Keski-Suomenkin Etelä-Suomeen, paljon on tuttuakin ja siitä tämä ensimmäinen blogikirjoitukseni kertoo.

Toimin konsulttina Yhteisölliset ratkaisut –yksikössä, jonka päätuotteet ovat Atlassianin Confluence ja Jira. Atlassian-tuotteita voi ostaa suoraan heiltä, mutta meidän kauttamme lisenssit ovat halvemmat – ja käyttäjätukea ja räätälöintejä saa selevällä suomella.

Confluence on wikialusta ja wikien parissa olen toiminut viimeiset kolme vuotta. Valitsin silloin organisaationi käyttöön Mediawikin ja siitä pitäen olen fanittanut Mediawikiä, jota uusi pomoni Marko kutsuu nörttiwikiksi. Vähän jo loukkaannuinkin suosikkini puolesta, mutta okei, myönnetään, Confluenceen verrattuna se on toki haastavampi vasta-alkajalle. Confluence on lähempänä tavallista webbisivustoa, sinne on helpompi luoda rakenteita ja ennen kaikkea sitä on yksinkertaisempi päivittää, koska siitä löytyy mm. Wordista tutut muotoilutoiminnot, jotka Mediawikissä pitää ”koodata”. Myös wikin pääkäyttäjille Confluence on mukavampi, sillä se pitää käyttäjät paremmin ruodussa.

Tähän väliin sananen harrastuksestani (sehän se minusta ensimmäisenä Googlesta paljastuu): aloitin 9 vuotta sitten nukkekoteilun. En tuntenut yhtään alan harrastajaa, joten lähdin hakemaan seuraa keskustelupalstoilta. Harrastuksen kautta tutustuin erilaisiin Internet-palveluihin, jaoin kuviani, perustin foorumin, kotisivut, blogin ja lopulta myös wikin. Kolmevuotias Nukkekotiwiki on jo klassikko suomalaisten harrastajien parissa – tänä vuonna se sai englanninkielisen siskon. Uutta Mini treasures wikiä markkinoin sosiaalisen median (=some) työkaluilla: Facebookissa, Twitterissa, Youtubessa ja Flickrissä.

Harrastusmaailmassa teknologia leviää nopeammin kuin palomuurien varjostamissa yrityksissä – ehkä harrastuksia on myös luontevampi jakaa. Some-työkalujen tuominen yritysmaailmaan on haastavaa, sillä se ei tarkoita vain uusia työkaluja vaan uutta avoimempaa työtapaa, etten sanoisi jopa kulttuurivallankumousta.

Wikien lisäksi toin Nokia-organisaationi sisäiseen viestintään myös blogit, itse ylläpidin suosittua Hidden treasure –blogia, joka jatkuu Internetissä Hidden treasure 2.0 –nimellä. Olin some-työkalujen pääkäyttäjä ja kouluttaja, web2.0-evankelista, mutta työskentelin myös ketterän ohjelmistokehityksen parissa. Toimin scrum-tiimin product ownerina, backlogiamme hallitsimme Trac-nimisellä työkalulla (anteeksi vaan, Nokiassa en puhunut suomea vaan fingelskaa). Trac ja Jira ovat tehtävien hallintaan luotuja ohjelmistoja, näistä Jira on monipuolisempi ja esim. alitehtävien ja metriikoiden luominen on näppärämpää. Ambientiassa räätälöimme Jiraa asiakkaan toiveiden mukaan, tehtävänhallintaan tuodaan esim. tutut termit ja vaiheet.

Työssäni autan yrityksiä ratkaisemaan mm. kommunikointiin liittyviä ongelmia, määrittelemään tarpeita ja toteuttamaan uusia innostavia toimintaympäristöjä. Kuukauden aikana olen päässyt pariinkymmeneen (!) asiakastapaamiseen ja nähnyt miten moneen tarpeeseen sekä Confluence että Jira taipuvat. Ambientian kautta tarjoan myös yleisempää some-konsultaatiota ja –koulutusta: esittelen mummoystävällisin termein erilaisia työkaluja ja kerron niiden käytöstä, tekniikasta ja kulttuurista. Jos siis haluat tietää enemmän esim. Twitteristä, yhteisöjen johtamisesta, avoimen työkulttuurin haasteista tai siitä, miten somea käytetään työnhaussa, ota yhteyttä.

Löydät minut myös seuraavista paikoissa: Blogspot, Delicious, LinkedIn, Sometu ja Twitter .

Hyvät pyhät,

Johanna

Ambientia on sähköiseen liiketoimintaan ja viestintään sekä yhteisöllisiin ratkaisuihin erikoistunut asiantuntijayritys. Teemme konsultointia, suunnittelua ja toteutusta kansainvälisillä markkinoilla yhdessä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Asiakkaamme toimivat pääosin logistiikka-, lentoliikenne-, metalliteollisuus-, kauppa-, pankki-, vakuutus-, turvallisuus- ja elintarviketeollisuuden aloilla.

Blogissa asiantuntijamme tulevat kirjoittamaan tarjoamiimme ratkaisuihin ja alaamme liittyvistä ilmiöistä eri liiketoiminta-alueilta.

Lisää Ambientiasta sekä ratkaisuista ja palveluistamme voit lukea osoitteessa www.ambientia.net. Voit seurata meitä myös Twitterissä.