Sähköinen tietoisuus

Keskeistä kesää!

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille järjestyksenvalvojista. Juhannuksena Himoksella heihin ei voinut olla törmäämättä, kuvaan nappasin kaksi, jotka olivat oikein omistautuneita tehtävälleen.  (Julkaisulupa kysytty koko nelikolta, toivottavasti vangit pysyivät ruodussa!)

Järjestyksenvalvojia tarvitaan yleisötapahtumiin valvomaan, ettei kukaan tuikkaa toisia sateenvarjon piikillä silmään tai talloudu eturivissä jalkoihin. Mutta järjestyksenvalvontaa tarvitaan myös työpaikoilla. Miksi, työntekijäthän osaavat kai selvinpäin käyttäytyä siivosti? Työpaikalla kyllä, mutta entäs kun lähdetään harmaalle alueelle, työpaikan ja vapaa-ajan väliseen tilaan, joka sosiaalisella medialla täytetään? Työnantaja voi toki kieltää Facebookin käytön työajalla, mutta vapaa-ajan käyttöön ei voida puuttua. Vai voidaanko? Työntekijää sitoo lojaaliteettivelvoite, eli hän ei voi vapaa-ajallaankaan vahingoittaa edustamansa organisaation mainetta. Kovinkaan moni yritys ei ole vielä ohjeistanut somen käyttöä. Työntekijät käyttävät some-palveleluita vapaa-ajallaan ja lipsauttelevat kaikenlaista työpaikastaan. Entäs jos heille antaisi ohjeet, että puhukaa vaan ja varsinkin näistä asioista ja tähän sävyyn?

Sosiaalinen media on niin uusi ja nopeasti muuttuva asia, ettei lainsäädäntö  tai työnantajat tahdo pysyä sen perässä. Kutsutaan siis hätiin hullunkurisen some-perheen järjestyksenvalvoja, joka surffaa yritykseen ja kyselee työntekijöiltä mitä some-palveluja he käyttävät, millaisia hyötyjä ja haittoja he ovat kohdanneet ja millaisiin kysymyksiin he kaipaavat apua. Vastausten perusteella laaditaan ohjeistus, joka käydään läpi organisaation päättäjien kanssa workshopissa. Siellä mietitään myös sitä, mihin palveluihin kannattaa satsata ja millainen lähestymistapa valitaan.

Riku Vassinen ja Antti Isokangas kirjoittavat tuoreessa Digitaalinen jalanjälki-kirjassaan siitä, että yrityksillä on 5 vaihtoehtoista tapaa suhtautua työntekijöidensä someiluun:

1. sulkea silmät, eli antaa heidän mellastaa miten tykkäävät
2. sitoa kädet, eli estää someilu työajalla
3. tehdä somesta markkinoinnin velvollisuus
4. kasata somen erikoisjoukot, jotka edustavat organisaatiota somessa
5. päästää kaikki halukkaat someen organisaation nettimainetta rakentamaan, antaa heille ohjeet ja päämäärä, tukea ja kannustusta

He korostavat sitä, ettei mikään 5 tavasta ole muita parempi, vaan riippuu asetetuista tavoitteista.

Jos siis valitsette jonkun vaihtoehdoista 2-5, antakaa minun ja järjestyksenvalvojan auttaa.

Teknologia- ja palvelujohtaja Henri Sora vastaa Ambientian Business Platform Services -liiketoiminnasta.

Ostanko Ambientialta pilvipalveluja?

Kyllä, Ambientialta voi ostaa pilvipalveluja. Cloud computing –termille on monta käsitystä ja monta määritelmää. Yksi niistä on Vmwaren käyttämä Virtual Private Cloud. Ambientian ylläpidossa olevat palvelut ajetaan pääasiassa Vmwaren vSphere tekniikalla, joka on siis tätä mystistä virtuaalista privaattipilveä.

Kannattaako sitten pilvipalveluja käyttää?

Aikaisemmin asiakkaalle ostettiin yksi tai useampi pitsaboksipalvelin, jolta heidän verkkopalvelunsa ajettiin. Sen seurauksena koneen prosessori ja levyjärjestelmän peilausratkaisut olivat aina puheenaiheena IT:n kanssa. Nyt tälle ei ole tarvetta, koska ne pääasiassa abstraktoituvat asiaakkalle kokonaan.

Kyllä, pilvipalvelujen käyttö on ehdottomasti suositeltavaa, koska yksi oleellinen hyöty on palvelinlaiteresurssien loittoneminen asiakkaan ongelmasta toimittajalle entistä enemmän. Ambientiankin käyttämässä laiteistoratkaisussa on erittäin moninkertaisia kahdennusmahdollisuuksia ja kaikki laitteiston komponentit on vähintään kahdennettu, mutta useammassa kohdassa komponentteja samassa tehtävässä on vieläkin enemmän. Yksittäisen asiakkaan ei ole mahdollista hankkia tällaista ratkaisuja, mutta toimittajan investoidessa jaettuun kapasiteettiin tämä tulee kaikkien saavutettaville.

Eivätkö oikeat pilvipalvelut tule Amazonista?

Kyllä, oikea pilvipalveluajatuksen mukainen pilvi tulee juuri Amazonilta, Rackspacelta tai muilta alan suurilta pelureilta. Mielestäni loppuasiakkaalle malli tarkoittaa hankalammin ymmärrettävää hinnoittelua, koska hinta on jemmattu monen erilaisen komponentin sisään. Sen lisäksi tarvitaan vielä monenlaisia ylläpito- ja mittauspalveluille.

Pilvipalvelujenkin käytössä menee asioita aina metsään

Minusta on hassua miten tällä hetkellä on kiinnitetty erityistä huomiota pilvipalveluiden hintamielikuvaan. Tuntuu siltä, että keskustelussa unohtuu usein se, että ohjelmistoissa on virheitä ja niissä on kaikenlaista ylläpidettävää yhä edelleenkin. Pilveen siirtyminen ei voi ratkaista näitä asioita. Pilvipalveluiden käytössäkin menee asioita metsään ja palvelu lakkaa vastaamasta. Silloin tarvitaan osaavaa ylläpitoa hoitamaan asiat takaisin päiväjärjestykseen nopeasti.

Teenkö jotain väärin, jos en osta pilvipalveluja?

Kyllä ja et. Weppipalveluiden kohdalla oleellisempaa on toimittajan kyky vastata verkkopalvelun:

* muutostarpeisiin
* käynnissäpitoon
* asiakaspalveluun ja tukeen.

Ne ovat asioita, jotka oikeasti näkyvät verkkopalvelu kanssa toimivien ihmisten päivittäisessä työssä.

Toisaalta jos et ole ollut vielä mukana virtuaaliprivaattipilvien ilosanomassa oman IT-infrasi kanssa, soitapa toimittajallesi, heillä on paljon kiinnostavaa kerrottavaa. Tai kysy meiltä muutama tipsi, jolla pääset alkuun. Se kannattaa.

Teenkö oikein, kun ostan pilvipalveluja Ambientialta?

Kyllä teet. Pystymme tuottamaan kaikki pilvipalveluiden hyödyt asiakkaidemme iloksi, mutta ennen kaikkea tuemme käyttöä osaavalla ylläpidolla ja asiakaspalvelulla. Kokeilkaapa, ja soittakaa meille.

Atlassian nimesi Ambientian yhdeksi tärkeimmäksi kumppanikseen Euroopassa. Kumppaneiden kautta tehdään merkittävä osa Atlassianinkin liiketoiminnasta maailmassa. Tämä on kannaltamme merkittävää,  sillä kumppaneita on pelkästään Euroopassa yli 300 yritystä. Atlassian aikoo keskittyä entistäkin selkeämmin tarjoamaan valmiita sovelluksia ja palvelutoiminta hoidetaan kumppaniverkoston avulla. Tämä tarkoittaa, että kumppaneilla on jatkossa entistäkin tärkeämpi rooli Ambientian rooli Atlassianin ratkaisuihin liittyvänä asiantuntijana vahvistuu kokoajan lisää ja toiminnan laajentamiseen satsataan.

Kuluvan vuoden aikana Ambientia on jakanut Atlassianin tuotteisiin liittyvän liiketoimintansa kahteen ryhmään: tekniseen alustatiimiin sekä konsulttitiimiin, näiden lisäksi ylläpito ja asiakaspalvelu toimivat aktiivisesti ratkaisujen parissa.

San Franciscossa tapaamani Atlassianin omistajat Mike Cannon-Brookes ja Scott Farquhar aikovat edelleenkin kasvattaa voimakkaasti liiketoimintaansa. Atlassian onkin tällä hetkellä aivan selkeä haastaja kaikille isoille ohjelmistotaloille, jotka tarjoavat sovelluksia verkkoyhteisöjen rakentamiseen, tiedon jakamiseen tai sen jalostamiseen. Yrityksen asiakasmäärä on noussut jo yli 24 000, joten mistään pienestä putiikista ei Australian poikien toiminnassa ole kyse. Yritys on laajentunut erittäin voimakkaasti ja uuden globaalin toimistoverkostonsa ansiosta se kykenee palvelemaan asiakkaita nyt 24 tuntia vuorokaudessa.

Syksyksi suunnittelemme Atlassianin tuotteisiin liittyvän käyttäjätilaisuuden (Nordic Atlassian User Group) järjestämistä Tukholmassa, jotta myös muut Pohjoismaat pääsevät osalliseksi wikien ja tehtävähallinnan iloista. Tähän asti tilaisuuksia on järjestetty lähinnä suomalaisten kesken Helsingissä.

Austraalialaisilla on mukavan letkeä ote asioihin, mutta kuitenkin järkähtämätön näkemys periaatteista ja siitä mihin suuntaan halutaan mennä. Tätä periaatetta mekin haluamme noudattaa innovoidessamme ratkaisuja asiakkaidemme käyttöön.

Haa!

Jo toinen blogikirjoitus samalla viikolla! Viimeksi kirjoittelin hullunkurisesta some-perheestä ja mainitsin jättäväni osan korteista vielä hihaani.  Ravistan siis hihasta kortin, jossa lukee sosiaalinenmedia.org, sillä eOppimiskeskus julkaisi asiasta tiedotteensa, enkä halua jäädä Mustapekkaa pahemmaksi – tässä oma versioni asiasta.

Sosiaalinenmedia.org kerää yhteen some-esimerkit

Sosiaalinenmedia.org on kaikille avoin wiki, josta löytyy tietoa sosiaalisesta mediasta ja johon käyttäjät voivat päivittää esimerkkejään sosiaalisen median käytöstä. Tällä viikolla virallisesti julkaistu palvelu toimii jatkossa tietolähteenä niin kouluttajille, tutkijoille kuin kenelle tahansa sosiaalisesta mediasta ja sen eri käyttötavoista kiinnostuneille.

Kaikki alkoi siitä, kun Rauman seudun kunnat tilasivat keväällä 2010  tutkimuksen siitä, miten suomalaiset kunnat käyttävät sosiaalista mediaa. Koska tiukka aikataulu ei mahdollistanut perusteellista, kaikenkattavaa tutkimusta, ehdotin että tutkimusaineisto kerättäisiin yhteisöllisesti wikiin. Näin saataisiin paitsi laajempi aineisto, myös tuoreita esimerkkejä myös varsinaisen tutkimusajan jälkeenkin. Alkujärkytysten jälkeen idealle lämmittiin niin Rauman seudulla, Ambientiassa kuin eOppimiskeskuksessa, jonka wikiin sivusto päätettiin sijoittaa.

Aloitin aineiston keräämisen huhtikuussa, vapunaattona tein ensimmäisen version wikisivustosta ja toukokuussa aloin syöttää sinne löytämiäni esimerkkejä sekä houkutella muitakin samaan puuhaan, huutelin sivustosta sekä Twitterissä, #taskutapaamissa että SomeTime2010:ssa (kävin mm. kalamaljassa avautumassa).  Olin jo laajentanut alkuperäistä ideaa kuntaesimerkkeihin keskittymisestä: otetiin mukaan myös yritys-, oppilaitos- ja harrastusmaailmat.

Sivuston kohderyhmiin kuuluvat mm.

• ihmiset, jotka pohtivat someen astumista tai haluavat oppia lisää
• asiantuntijat, jotka haluavat käyttää sosiaalisen median ratkaisuja työssään mm. sisäiseen ja ulkoiseen kommunikointiin ja ovat kiinnostuneita benchmarkaamaan hyviä some-käytäntöjä meillä ja muualla
• opettajat, jotka miettivät miten somea voi käyttää opetuksessa
• kunnan päättäjät, jotka haluavat vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa uusilla välineillä
• some-tutkijat, jotka haluavat tietää meneillään olevista hankkeista ja rakentaa tutkijaverkostoaan
• some-kouluttajat ja -konsultit, jotka etsivät kohdeyleisölleen sopivia esimerkkejä ja haluavat jakaa casepankin ylläpitämisen yhdessä muissa yrityksissä olevien kollegoidensa kanssa (ennenkuulumaton ajatus kerätä tietoja kilpailijoiden kanssa?)
• some-yrittäjät, jotka haluavat mainostaa toteuttamiaan ratkaisuja

Olen käyttänyt paljon aikaa sivuston rakentamiseen, mutta jatkossa vetovastuu on eOppimiskeskuksella. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että wiki on puolueettomalla alustalla, ehkä se saa myös kilpailijamme paremmin hankkeeseen mukaan, kun tässä ei pelata Ambientian pussiin, vaan kyseessä on yleishyödyllinen hanke, josta koko some-pelikenttä hyötyy. Wikissä saa siis huoleti mainostaa omia some-ratkaisuja, -toteutuksia ja -palveluita.

Jännityksellä odotan, miten suuri yleisö sivuston ottaa vastaan. Käy kurkkaamassa ja ota seurantaan myös @someorg Twitterissä.

Näin sitä tuli taivuttua ja raavittua kasaan ihka ensimmäinen blogikirjoitus ikinä – aiheena SOA.  Olen työskennellyt SOA-ratkaisujen parissa parisen vuotta ja täytyy myöntää, että olen koukussa. Ambientian leivissä olen ollut nyt vajaa viitisen vuotta ja toimin sovelluskehittäjänä Ambientian Joensuun toimistolla, jossa meitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Monet ohjelmistoprojektit kärsivät heikosta päivitettävyyydestä ja monimutkaisuudesta. Vuosia kehitetty projekti voi yllättäen tulla pisteeseen, jolloin sen päivittäminen ei yksinkertaisesti ole enää kannattavaa. Tähän ongelmaan päädytään yhä useammin.  Tiukat sidokset projektin sisällä niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin järjestelmiin muuttuvat vähitellen monimutkaiseksi hämähäkinseittiä muistuttavaksi kokonaisuudeksi, jonka ylläpitäminen ja päivittäminen käy erittäin haastavaksi.  Tämä johtaa ylläpito- ja jatkokehittämiskustannuksien kasvuun.

Service-oriented Architehture (SOA) eli palvelusuuntaunut arkkitehtuuri auttaa kehittäjää ja arkkitehtiä kyseisessä ongelmassa.  Kysymyksessä ei ole uusi teknologia vaan pikemminkin uusi ajattelutapa.  Yksi oleellisista SOA:n komponenteista on palveluväylä (Enterprise Service Bus), joka mahdollistaa viestipohjaisen kommunikoinnin palveluiden välillä. Palveluväylä on joustava, hyvin skaalautuva ja helposti muokattavissa oleva kommunikointitapa.

SOA-ratkaisut ovat yleensä hieman hitaampia toteuttaa verrattuna suoraviivaiseen toteutustapaan. SOA:n vahvuus iskeekin vasta myöhemmin, kun järjestelmät muuttuvat, jolloin ainoastaan muuttuvaan järjestelmään kommunikoiva toteutus joudutaan muokkaamaan kohdejärjestelmälle sopivaksi.  Esimerkiksi www-sovelluksen yhteydessä olevaa komponenttia ei tarvitse kirjoittaa uudelleen.Milloin sitten kannattaa siirtyä perinteisestä mallista tähän uuteen ajattelutapaan?  Viimeistään seuraavassa projektissa. Mitä enemmän sidoksia eri järjestelmiin on  syntynyt, sitä enemmän ylläpitämiseen tai siirtymiseen joudutaan käyttämään aikaa ja rahaa. Vain pienen ja itsenäisen palvelun kanssa kannattaa suosia muita ratkaisutapoja.

Käytännön toteutuksissa www-palvelun rinnalle tarvitaan tukeva perusta  – SOA-alusta.  Alustaa valittaessa pääasiat ovat valmiit komponentit, skaalautuvuus, varmuus ja tuen toimivuus. Monet alustat pystyvät tähän – Ambientian valinta on JBoss, jossa kustannustehokkuus, toimiva tuki ja skaalautuvuus  yhdistyvät. Red Hatin tukema JBoss Enterprise SOA Platform on varsin loistava esimerkki  hyvin toteutetusta ja tukevasta alustasta.  Palvelusuuntautunut arkkitehtuuri on ollut pinnalla vuosia, mutta harva on jaksanut ajatella asiaa pitemmälle. Toivottavasti lisääntynyt tietoisuus ajattelutapaa kohtaan kasvattaa entisestään kiinnostusta toteuttaa ratkaisuja näinkin joustavasti ja helposti.  Kyseessä on kuitenkin yksi uusia tulevaisuuden ikkunoita avaavista malleista.

Howdy ho!

Kesä tuli ja kiirettä pitää. Sitten viime näkemän olen käynyt aika monessa tapahtumassa. Mieleen painui yhteisöllisesti järjestetty Sometime2010 – Suomen Twitter- ja some-aktivistien massatapaaminen 22.5.2010 Aalto yliopiston Design Factorylla. Seuraavalla viikolla olin Porissa Inforten digitaalisen innovoinnin workshopissa, jossa tapasin paitsi jenkkiproffia myös suomalaisia tutkijoita ja sain paljon uusia ajatuksia, joita käytän paitsi oman Mini treasures wikini kehittämisessä myös asiakkaideni some-ratkaisuja ja yrityswikejä miettiessäni.  Olen käynyt myös #taskubileissä, Tekesin tilaisuuksissa, asiakkaiden luona ja pitänyt itsekin pari teema-aamua.  (No eipä ihme ettei ole taas ollut aikaa blogille). Edellä mainituista palaan vielä ainakin  Tampereella viime viikolla Pitkyn kanssa pidettyyn some-teema-aamuun, jossa syntyi vilkasta keskustelua mm. Flickr-kuvien käyttöoikeuksista.

Viime kerralla kerroin hieman Ambientian some-koulutuksista. Mainitsin, että tuotteistaminen on ollut yllättävän hauskaa puuhaa ja ymmärtänette miksi kun esittelen hullunkurisen some-perheeni!

Harjoittelija opastaa ihmiset paitsi sosiaalisen median maailmaan, myös siihen, miten some-työkaluja käytetään yrityksissä ja muissa organisaatioissa ja yhteisöissä ja puhutaan somen eduista, haitoista ja siitä, miten se muuttaa työkulttuuria.

Virkamies on Harjoittelijan sisarkortti, eli vastaavia asioita, mutta kuntavinkkelistä. Virkamies tuli minulle tutuksi tutkiessani suomalaisten kuntien some-käyttöä Rauman seudun kuntien valtuuttamana (raportointitilaisuus ensi viikolla, joten perästä kuuluu).

Puutarhuria tarvitaan, kun halutaan perustaa uusi wikipuutarha tai luoda vanhaan villisti rehottavaan wikiin säännöt, jotka auttavat pitämään wikin helppokäyttöisenä.

Verkkosivusto voi päästä kaikkien Suosikiksi, kun se  yhdistetään oikein valittuihin some-palveluihin.

Pari korttia jätin vielä hihaani, niistä kerron joku toinen kerta.

Millaisia tyyppejä sinä kaipaat some-perheeseeni?

Toimistopäivä. Nyt on hyvä tasapainotella hyvien kysymysten ja asiantuntevien vastausten parissa. Sitähän me konsultit työksemme teemme.

Miksi digitaalisten toimintaympäristöjen asiantuntijat pohtivat rooliaan suhteessa johdon konsultointiin?

Kari Kinnunen tasapainoilee strategiasta toimivan roadmapin.

Asiakasroolissa olevat hankevastaavat eivät oikein aina tiedä, mitä ja miksi ovat tilanneet, mitä sillä tehdään ja miten se suhteutuu organisaation päätavoitteisiin tai strategiaan jos mitenkään. Epäselvää on myös, kuka asiakkaan organisaatiossa tekee, miten tekee ja millä ajalla. Harvoin on ehditty miettiä sitäkään, tulisiko onnistumista jotenkin mitata ja voisiko siitä kenties jopa palkita? Sen enempää perehdytystä kuin sisäistä pilotointiakaan ei ole huomioitu aikataulussa tai resursoinnissa. Reklamaation tekeminen kuitenkin luonnistuu, koska aikataulu on pettänyt eikä ympäristössä ole niitä ominaisuuksia, joita johto huomaa käyttöönoton jälkeen kaipaavansa. Johto on silloin pettynyt, mutta kiinnostunut. Hankevastaava on silloin lähes vihainen, mutta sitoutunut. Toimittaja puolestaan alkaa pohtia johdon konsultointia projektitoiminnan tukipalveluksi.

Mihin ROI katosi ja mistä se jälleen tupsahti kehittämishankkeisiin?

Kuvapankkien, uutiskirjeiden, sharepointtien, kuntaportaalien, intranettien, flash-animaatioiden ja sähköisten tilausjärjestelmien dynamiikkaa sykkivä virtuaalijuna ja Hämeenlinnan rautatieasemalla levottomasti liikehtinyt ROI kohtasivat. Juna ei kuitenkaan pysähtynyt, sillä pysäkki ei kuulu Pendolino-strategiaan. ROI parka. Finanssikriisin pyörteissä ROI viimeinen löydettiin harhailemasta pölyyntyneen intranetin kätköistä. Sinne on moni muukin eksynyt, mutta ROI oli kateissa kauan. Nyt ROI on jälleen mukana.. hyvässä ja pahassa tietenkin. Mutta kuinka investointia tulisi mitata ja mittaustuloksia tulkita? Mikä olikaan tavoite?

Mihin tarvitaan viestintästrategiaa,  myyntistrategiaa tai kasvustrategiaa?

Ehkäpä erillistä viestintästrategiaa, myyntistrategiaa tai kasvustrategiaa ei tarvita sellaisinaan mihinkään. Hyppään jonkun varpaille, mutta sanon silti: Tarvitaan yksi yhteinen strategia ja useita vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia taktiikoita, selvä roadmap sekä konkreettinen vuosikello ja kriisivalmius. Tarvitaan viisautta ymmärtää näiden erot. Operationalisoinnissa strategia jalkautuu taktisten toimenpiteiden kautta, suunnitelmat ja vuosikellot konkretisoidaan. Toteutuma analysoidaan. Opitaan. Taktikoidaan uudelleen.

Mikä on webstrategia?

Webstrategia on sana. Se on harvinainen sellainen, eikä edes kuulu luontaiseen sanastoomme. Webstrategiaakaan ei tarvita, jos sähköisten toiminta-ympäristöjen kehittäminen ja käyttäminen tukee strategiaa ja valittu taktiikka voidaan ja osataan todeta liiketoiminnallisesti onnistuneeksi. Webstrategia ei olekaan oikeasti strategia vaan johdon työkalu, eräänlainen X-factor. Se jokin.

Miksi Ambientia tarjoaa webstrategian laatimista?

Webstrategia liima, joka sitoo meidän osaamisemme ja asiakkaidemme johdon osaamisen yhteen. Sitä liimaa tarvitaan, kun halutaan taktikoida, toteuttaa ja onnistua paremmin. Webstrategia on korkean hierarkian roadmap, joka auttaa meitä tekemään asiakkaillemme oikeita asioita oikeista syistä. Sellainen on sekä hyvää liiketoimintaa että mielekästä ja kehittyvää kumppanuutta.

Seuraavan kerran kerromme lisää webstrategian laatimisesta Turussa 10.6. klo 14:00 – 15:30

Lisää tietoa konsultointipalveluistamme

Tietoa kirjoittajasta:

Kari Kinnunen, YTM, kehittämiskonsultti (kari.kinnunen@ambientia.fi)

Kari on ollut Ambientiassa vuodesta 2004 ja kehittänyt tulostaan lähtien Ambientian konsultointipalveluita. Kari on kotoisin Joensuusta, hän on koulutukseltaan YTM (yrityksen taloustiede, kansantaloustiede) ja tykkää sekä matkustella ympäri maailmaa että mökkeillä Höytiäisen rannalla Pohjois-Karjalassa.

Kari on taustaltaan maajoukkueurheilija (olympialaji painonnosto) ja joskus kilpaurheilun logiikka, sen tavoitteellisuus, kurinalaisuus ja periksi antamattomuus saattavatkin näkyä Karin tavassa sparrata, analysoida ja kyseenalaistaa.

Kari ei juo kahvia, ei syö juustoa eikä seuraa jääkiekkoa.

Ambientia isännöi jo toistamiseen 27.5.2010 Helsingissä virallisen Atlassian User Groupin, tällä kertaa etuliitteellä Nordic, vaikka emme saaneetkaan yhtään Suomen ulkopuolista edustajaa paikalle. Seuraavalla kerralla sitten, ainakin jos suunnitelmat tapaamisen järjestämisestä Tukholmassa toteutuvat.

Toimin tilaisuuden seremoniamestarina. Olen työskennellyt Ambientialla yhteisöllisten ratkaisujen konsulttina vuoden 2008 alusta. Koko tämän ajan olen tehnyt asiakasprojekteja Atlassianin tuotteilla, lähinnä Jiralla ja Confluencella. Lähes jokaisen projektin kohdalla edelleenkin hämmästelen tuotteiden joustavuutta taipua erilaisiin tarpeisiin. NAUG:ssa oli ilo keskustella erilaisista käyttötavoista ja huomata, että en ole yksin innostukseni kanssa.

Tapahtuma oli mielestäni erittäin onnistunut ja haluan kiittää kaikkia paikalle saapuneita n. 50 Atlassian-tuotteiden käyttäjää aktiivisuudesta ja kiperistä kysymyksistä, joihin koitan nyt vastata. Kysymyksiä tuli niin paljon, että vastaan tällä kertaa vain osaan niistä, lähinnä Atlassian Confluencea koskeviin. Lähiaikoina julkaisen ainakin yhden kirjoituksen lisää,  jossa käsittelen  muihin tuotteisiin liittyviä kysymyksiä. Toivon, että lukijat kommentoisivat aktiivisesti omia näkemyksiään, luen niitä aktiivisesti ja koitan vastata myös kommentteihin. Kiitos asiantuntija-tiimillemme avusta vastauksissa.

Mutta nyt siis itse asiaan, eli kysymyksiin.

Mikä on wikin suhde muihin työkaluihin, erityisesti dokumenttien hallintaan?

Wikit eivät ole ylipäätään tarkoitettu dokumenttimuotoisen sisällön tallentamiseen ja tyypillisesti ne eivät siihen kovin hyvin sovellukaan.  Confluenceen voidaan tallentaa toki liitetiedostoina mitä tahansa dokumentteja, mutta niiden käsittely suoraan wikisssä on varsin hankalaa. Office-tiedostoja pääsee muokkaamaan ja tallentamaan suoraan Confluencessakin Office Connectorin avulla. Mutta esimerkiksi asiasanoja (labels) ei voi antaa suoraan liitetiedostoille ja tämä hankaloittaa esimerkiksi metatiedon liittämistä dokumentteihin ja niiden linkittämistä eri asiayhteyksiin. Laajamittaisempaan dokumenttien hallintaan on hyvä olla siis joku toinen ratkaisu ja integroida wiki tämän ympäristön kanssa. Vaihtoehtojahan tälle on esimerkiksi Microsoftin Sharepoint, johon löytyy Atlassianilta Sharepoint Connector tai Alfresco, johon löytyy myös integraatioratkaisuja.

Mikä on wikin rooli sähköisessä viestinnässä?

Wikin avulla voi toteuttaa sähköistä viestintää monellakin tapaa. Ensinnäkin se on erinomainen työkalu viestinnän sisällöntuotannossa, sillä sisällöntuotantoa voi helposti ja hallitusti hajauttaa. Lisäksi se voi suoraan toimia viestintävälineenä, esimerkiksi organisaatioiden sisäisissä wiki-ympäristöissä. Sen avulla voi tehdä erilaista tiedottamista ja muuta viestintää yksinkertaisesti organisaation sisällä. Olemme tehneet myös ratkaisuja, jossa wikiä käytetään myös ulkoisen viestinnän sisällöntuotantotyökaluna, tällöin tyypillisesti sisältö julkaistaan johonkin ulkoiseen palveluun, esimerkiksi portaaliin. Tällainen ratkaisu on tehty Finnairin viestinnälle. Tutustu tähän julkaisijan työpöytä -konseptiin verkkosivuiltamme.

Onko Confluencea mahdollista käyttää offlinenä?

Kehitystehtävä Confluencen offline-käytöstä on luotu, jossa pyydetään rakentamaan Confluencelle offline-client (jolla pystyy muokkaamaan sisältöä offline-tilassa). Ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu se, miten nämä kaksi järjestelmää käsittelevät sisällön muokkauskonfliktit. Atlassianin omasta Confluencestä löytyvällä sivulla on keskustelua erilaisista kiertotieratkaisuista, vaikka mikään niistä ei käsittelekään sisällön muokkauskonflikteja. Sisältöjen offline-käyttö ilman muokkausmahdollisuutta on toki huomattavasti yksinkertaisempi järjestää.

Miten voidaan ratkaista seurannan toteutus Confluencella, kun Confluencen oman seurannan suorituskyky ei riitä?

Tiedossa on, että suurissa installaatioissa Confluencen oma käyttäjäseuranta aiheuttaa suorituskykyongelmia. Tähän ei ole Atlassianilta ratkaisua olemassa, mutta varsin yksinkertainen tapa toteuttaa monipuolinen seuranta on ottaa käyttöön ilmainen Googlen Analytics –palvelu. Tämän ongelmana on tietenkin se, että tiedot ovat Googlen palvelimilla ja tietyissä tapauksissa seuranta-datan sijainti organisaation ulkopuolella on mahdotonta tietoturvasyistä. Googlen Analyticsistä on olemassa myös maksullinen versio, joka on asennettavissa myös omalle palvelimelle. Muita maksullisia  seurantapalveluita on esimerkiksi: Omniture Sitecatalyst, WebTrends, Coremetrics. Ilmainen mahdollinen ratkaisu voisi olla jonkun erillisen “webtrack”-ohjelmiston asentaminen. Tällaisia voisivat olla mm. Opentracker ja Apache Live Log. Analytiikka-asioista saa tarvittaessa lisätietoja Ambientian Jaakko Kankaanpäältä.

Mitä eroa on tavallisella tilalla (Space) ja  Community Bubbles -tilalla?

Community Bubblesilla voidaan luoda yhteisöllisiä tiloja, eli yhteisöjä. Yhteisön jäsenet tai ylläpitäjä voivat kutsua uusia jäseniä yhteisöön ja tilan katselu- ja kirjoitusoikeudet voidaan rajoittaa vain yhteisön jäsenille. Yhteisön jäsenet saadaan myös listattua kuvineen sivulle. Community Bubblesin yhteisöominaisuudet soveltuvat erinomaisesti mm. työryhmäkäyttöön. Muita eroja tavallisiin tiloihin ovat mm. uusien tilojen oletuskäyttöoikeuksien määrittely ja erilaiset portaalityyppiset sisältösivut. Pluginista voi lukea lisää täältä: http://www.adaptavist.com/display/Bubbles/Communities

Voiko Confluencea käyttää asiakasportaalina?

Confluencen avulla on varsin yksinkertaista toteuttaa hyvinkin monipuolinen asiakasportaali. Monipuolisten käyttöoikeushallintamahdollisuuksien ansiosta asiakasportaaliin voidaan luoda sekä asiakaskohtaisesti suojattua sisältöä, että kaikille näkyvää julkista sisältöä. Ambientia itse käyttää Confluencea asikasportaalina ja olemme tehneet myös asiakkaillemme vastaavia ratkaisuja.

Mikä on paras Confluence plugin?

Tähän voisi kaikki lukijat jättää oman ehdotuksensa kommenttina.

Itse liputtaisin Scaffolding ja Reporting – plugineiden puolesta, erityisesti niiden yhteiskäyttö mahdollistaa hurjia toteutuksia.

Kesäistä alkuviikkoa!

Tänään minun piti viimeistellä raporttia suomalaisten kuntien sosiaalisen median käytöstä Rauman seudun kunnille, mutta kun raportointitilaisuus siirtyi huomisesta ensi kuuhun, niin tuli ylimääräistä aikaa. Ja silloinhan ehtii vaikka blogata .

Sosiaalisen median koulutuksia ja seminaareja taitaa olla tuutit pullollaan tällä hetkellä ja niillä markkinoillahan minäkin liikun. Esimerkiksi Raumalle tekemäni selvitys on vapaasti hyödynnettävissä jatkossakin – voin tulla mihin tahansa kuntaan pitämään puolen päivän (tarvittaessa pitemmänkin) koulutuksen siitä, miten kunnat ovat sosiaalisen median palveluita jo hyödyntäneet ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lähdetään someen. Jos kiinnostuit, pyydä minulta tarjous “yhdestä Virkamiehestä” (tuolle koulutukselle antamani nimi).

Viime viikolla kuulin, että olen saanut jälleen uuden kilpailijan: Atlassian on alkanut tarjota webinaari-koulutuksia mm. Confluencesta ja Jirasta. Auts . Jiraa en ainakaan toistaiseksi kouluta, siitä vastaa mm. Eric, Australian ja joulupukin lahja Ambientialle, mutta Confluencea hyvinkin.

Esimerkiksi reilu viikko sitten kävin Ilmatieteenlaitoksella pitämässä toisen osan wikikoulutuksestani. Loppuvuodesta he päättivät vaihtaa pitkään käytössä olleen Mediawikin käyttäjäystävällisempään Confluenceen. Päästäkseen uuden työkalun kanssa sukkelasti alkuun he tilasivat meiltä koulutuksen, jossa kerrotaan ko. wikien eroista. Koska minä olen häärännyt Nokiassa ollessani paljonkin Mediawikin kanssa, tämä koulutustehtävä sopi minulle kuin nenä päähän. Satu kyseli Twitterissä onko materiaali tulossa jakoon, ja koska en sitä sellaisenaan voi jakaa, niin tässä pääpiirteittäin wikien erot.

Confluence  Mediawikiin verrattuna, plussat ja miinukset:

+ parempi hakukone, hakee tietoa myös liitetiedostoista (hmm, miksi wikissä pitää olla liitteitä)

+liitteiden vienti on tosi helppoa drag&drop-toiminnolla (okei, liitteet on kivoja, niitä kun voi esim. näyttää upotettuina wikissä, ja muokata esim. PowerPointeja yhteisöllisesti wikin kautta verkkolevyjen sijaan)

+helpompi käyttäjienhallinta, voidaan tehdä alueita (aliwikejä), joihin annetaan oikeuksia pienille porukoille – kaikki eivät näe(tai voi muokata) kaikkea

+”Facebookmaiset” ominaisuudet: voidaan seurata muita käyttäjiä ja päivittää mikroblogimaisesti omia kuulumisia

+wysiwyg-editori hakkaa “koodipohjaisen” editorin mennen tullen. Mediawikissä pitää muistaa, että otsikko tehdään =-merkeillä: ==Otsikko2==, kun taas Confluencessa riittää, että löytää ylärivistä oikean nappulan

+liittyy edelliseen kohtaan, mutta korostan vielä sitä, miten ihanaa isoja taulukoita on muokata Confluencessa, kun ei tarvi laskeskella |-merkeistä mihin soluun haluaa tietonsa täydentää

+sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla

+Confluenceen on saatavissa paljon plugineita, joita loppukäyttäjien on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin kautta. Eli esim. jos haluaa sivulle jonkun kentän, johon kootaan sisältöä avainsanojen avulla muilta wikisivuilta, niin riittää kun kirjoittaa makro-browserin hakukenttään label, niin saa listan kaikista käytössä olevista sovelluksista

+ilmeiden teko – alueille voidaan tehdä kevyet ilmeet esim. lisäämällä alueen tunnukseksi tiimin logo – helpottaa wikissä surffausta, kun tietää missä on. Isommat ilmeetkin ovat helpohkoja toteuttaa, esim. Median tulevaisuus -wiki ei näytä kovin wikimäiseltä

+ vanhat Word-tiedostot saa muutettua wikisivuiksi todella kätevästi

-ei Section-editointia

-ei kategoriarakennetta – kaikki avainsanat ovat samanarvoisia

-alisivurakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat kyllä puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut: ryhmä x, ryhmä x/pöytäkirjat, projekti y ja projekti y/pöytäkirjat, niin Confluencessa vastaavat sivut ovat ryhmä x, projekti y, ryhmä x:n pöytäkirjat ja projekti y:n pöytäkirjat. Tämä ei ehkä ole niin iso muutos, paitsi silloin kun siirretään vanha sisältö Mediawikistä Confluenceen

Tuossa tuli nyt muutama tärkein ero, lisää kommentteihin muita eroja jos unohdin jonkun sinulle oleellisen jutun.

Ensimmäisen ja toisen Ilmatieteenlaitoksen koulutuksen välissä ihmiset olivat ehtineet ottaa Confluencen omakseen ja ensimmäisen tilaisuuden pakollisista muutosvastarintamutinoista ei ollut enää jälkeäkään, vaan ihmiset olivat hyvin innoissaan uudesta työkalusta. Terkkuja vaan Kumpulaan, luvatkaahan meille jatkossakin poutaa .

Mutta nyt hyppään seuraavaan tehtävääni: kirjoittamaan runkoa erään asiakkaan wikisääntöihin.

Työ on juhlaa!

Työnjuhlan aatonaattona otin vihdoin taas aikaa bloggaamiseen – työnteko haittaa pahasti tätä “harrastusta”. Viime aikoina minua ovat työllistäneet mm. Rauman seudun kunnille tekemäni tutkimus suomalaisten kuntien sosiaalisen median käytöstä (tutkimus valmistuu ensi kuussa, tällä hetkellä se vain vilahtelee Twitterin #kuntasome-kanavalla), ITK-konferenssi sekä omien palveluideni tuotteistaminen (mikä onkin ollut yllättävän hauskaa hommaa).

Viime kerralla kerroin 9 erilaisesta sosiaalisen median asiantuntijasta, joka perustui Rohit Bhargavan blogikirjoitukseen. Hän päivitti kirjoitustaan kääntämiseni jälkeen saamiensa kommenttien perusteella, joten täydennänpä minäkin listaa.

10. Verkottuja - henkilö, joka käyttää aktiivisesti sosiaalisen mediaa verkostoituakseen ihmisten kanssa sekä reaali- että virtuaalimaailmoissa. ITK-konferenssin aikana oli hauskaa, kun a) tapasi nettituttujaan elävänä (eli liha-avaruudessa, kuten uusi termi kuuluu) ja b) sai uusia seuraajia ja kontakteja verkostoihinsa. Verkkososiaalisuudesta tulee rikkaampaa, kun tietää, millainen ihminen koneen/laitteen takana on.

11. Evankelista – henkilö, joka käyttää sosiaalista mediaa edistääkseen aatetta tai tuotetta. Hänelle some on tapa jakaa sisältöä ja osallistua keskusteluun aiheesta, johon he suhtautuvat intohimoisesti. Esimerkiksi organisaatioissa voi olla some-evankelistoja, jotka saarnaavat somen ihanuudesta, ja voitte arvata olenko minä juuri yksi heistä. Minä olen kyllä myös nukkekoti-evankelista, joka vähän yllytettynä jaksaa aina hehkuttaa monipuolista harrastustaan.

12. Yrittäjä/keksijä – ymmärtää sosiaalista mediaa hyvin ja soveltaa sitä luomalla uuden some-palvelun tai -sovelluksen, joka ratkaisee jonkin erityisen ongelman tai tarpeen. Tähän kategoriaan kuuluvat esim. Foursquaren (pelimäinen palvelu, jossa voi seurata kontaktiensa olinpaikkoja ja paikkasuosituksia) ja Twitterin keksijät. Vuoden vanha Mini treasures wikini on juuri tällainen ainutlaatuinen ja kapealla alalla toimiva palvelu – se on maailman suurin nukkekoteihin ja miniatyyreihin keskittynyt wiki, jota tämä “keksijä ja tuplaevankelista” innokkaasti pyörittää.

Mutta jotten nyt alkaisi muuttua liikaa listan ykköseksi, Tärkeilijäksi, niin lopetan tarinointini tällä kertaa toiseen suomalaiseen some-sovellukseen. HeiaHeia on vanhan tiimikaverini ja hänen kumppaniensa perustama palvelu, joka on “ehkäpä hauskin tapa pysyä kunnossa”. Suhtauduin siihen ensin vähän epäillen, mutta kun ystäväni nyt lähettävät minulle virtuaalimansikoita ja pyöräiltyäni melkein 7 vuoden tauon jälkeen töihin, niin tuntuuhan se makealta.

Mutta nyt – heiaheia, hölkynkölkyn ja klara vappen allesammans!