Sähköinen tietoisuus

Keskeistä kesää!

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille järjestyksenvalvojista. Juhannuksena Himoksella heihin ei voinut olla törmäämättä, kuvaan nappasin kaksi, jotka olivat oikein omistautuneita tehtävälleen.  (Julkaisulupa kysytty koko nelikolta, toivottavasti vangit pysyivät ruodussa!)

Järjestyksenvalvojia tarvitaan yleisötapahtumiin valvomaan, ettei kukaan tuikkaa toisia sateenvarjon piikillä silmään tai talloudu eturivissä jalkoihin. Mutta järjestyksenvalvontaa tarvitaan myös työpaikoilla. Miksi, työntekijäthän osaavat kai selvinpäin käyttäytyä siivosti? Työpaikalla kyllä, mutta entäs kun lähdetään harmaalle alueelle, työpaikan ja vapaa-ajan väliseen tilaan, joka sosiaalisella medialla täytetään? Työnantaja voi toki kieltää Facebookin käytön työajalla, mutta vapaa-ajan käyttöön ei voida puuttua. Vai voidaanko? Työntekijää sitoo lojaaliteettivelvoite, eli hän ei voi vapaa-ajallaankaan vahingoittaa edustamansa organisaation mainetta. Kovinkaan moni yritys ei ole vielä ohjeistanut somen käyttöä. Työntekijät käyttävät some-palveleluita vapaa-ajallaan ja lipsauttelevat kaikenlaista työpaikastaan. Entäs jos heille antaisi ohjeet, että puhukaa vaan ja varsinkin näistä asioista ja tähän sävyyn?

Sosiaalinen media on niin uusi ja nopeasti muuttuva asia, ettei lainsäädäntö  tai työnantajat tahdo pysyä sen perässä. Kutsutaan siis hätiin hullunkurisen some-perheen järjestyksenvalvoja, joka surffaa yritykseen ja kyselee työntekijöiltä mitä some-palveluja he käyttävät, millaisia hyötyjä ja haittoja he ovat kohdanneet ja millaisiin kysymyksiin he kaipaavat apua. Vastausten perusteella laaditaan ohjeistus, joka käydään läpi organisaation päättäjien kanssa workshopissa. Siellä mietitään myös sitä, mihin palveluihin kannattaa satsata ja millainen lähestymistapa valitaan.

Riku Vassinen ja Antti Isokangas kirjoittavat tuoreessa Digitaalinen jalanjälki-kirjassaan siitä, että yrityksillä on 5 vaihtoehtoista tapaa suhtautua työntekijöidensä someiluun:

1. sulkea silmät, eli antaa heidän mellastaa miten tykkäävät
2. sitoa kädet, eli estää someilu työajalla
3. tehdä somesta markkinoinnin velvollisuus
4. kasata somen erikoisjoukot, jotka edustavat organisaatiota somessa
5. päästää kaikki halukkaat someen organisaation nettimainetta rakentamaan, antaa heille ohjeet ja päämäärä, tukea ja kannustusta

He korostavat sitä, ettei mikään 5 tavasta ole muita parempi, vaan riippuu asetetuista tavoitteista.

Jos siis valitsette jonkun vaihtoehdoista 2-5, antakaa minun ja järjestyksenvalvojan auttaa.

Howdy ho!

Kesä tuli ja kiirettä pitää. Sitten viime näkemän olen käynyt aika monessa tapahtumassa. Mieleen painui yhteisöllisesti järjestetty Sometime2010 – Suomen Twitter- ja some-aktivistien massatapaaminen 22.5.2010 Aalto yliopiston Design Factorylla. Seuraavalla viikolla olin Porissa Inforten digitaalisen innovoinnin workshopissa, jossa tapasin paitsi jenkkiproffia myös suomalaisia tutkijoita ja sain paljon uusia ajatuksia, joita käytän paitsi oman Mini treasures wikini kehittämisessä myös asiakkaideni some-ratkaisuja ja yrityswikejä miettiessäni.  Olen käynyt myös #taskubileissä, Tekesin tilaisuuksissa, asiakkaiden luona ja pitänyt itsekin pari teema-aamua.  (No eipä ihme ettei ole taas ollut aikaa blogille). Edellä mainituista palaan vielä ainakin  Tampereella viime viikolla Pitkyn kanssa pidettyyn some-teema-aamuun, jossa syntyi vilkasta keskustelua mm. Flickr-kuvien käyttöoikeuksista.

Viime kerralla kerroin hieman Ambientian some-koulutuksista. Mainitsin, että tuotteistaminen on ollut yllättävän hauskaa puuhaa ja ymmärtänette miksi kun esittelen hullunkurisen some-perheeni!

Harjoittelija opastaa ihmiset paitsi sosiaalisen median maailmaan, myös siihen, miten some-työkaluja käytetään yrityksissä ja muissa organisaatioissa ja yhteisöissä ja puhutaan somen eduista, haitoista ja siitä, miten se muuttaa työkulttuuria.

Virkamies on Harjoittelijan sisarkortti, eli vastaavia asioita, mutta kuntavinkkelistä. Virkamies tuli minulle tutuksi tutkiessani suomalaisten kuntien some-käyttöä Rauman seudun kuntien valtuuttamana (raportointitilaisuus ensi viikolla, joten perästä kuuluu).

Puutarhuria tarvitaan, kun halutaan perustaa uusi wikipuutarha tai luoda vanhaan villisti rehottavaan wikiin säännöt, jotka auttavat pitämään wikin helppokäyttöisenä.

Verkkosivusto voi päästä kaikkien Suosikiksi, kun se  yhdistetään oikein valittuihin some-palveluihin.

Pari korttia jätin vielä hihaani, niistä kerron joku toinen kerta.

Millaisia tyyppejä sinä kaipaat some-perheeseeni?

Kesäistä alkuviikkoa!

Tänään minun piti viimeistellä raporttia suomalaisten kuntien sosiaalisen median käytöstä Rauman seudun kunnille, mutta kun raportointitilaisuus siirtyi huomisesta ensi kuuhun, niin tuli ylimääräistä aikaa. Ja silloinhan ehtii vaikka blogata .

Sosiaalisen median koulutuksia ja seminaareja taitaa olla tuutit pullollaan tällä hetkellä ja niillä markkinoillahan minäkin liikun. Esimerkiksi Raumalle tekemäni selvitys on vapaasti hyödynnettävissä jatkossakin – voin tulla mihin tahansa kuntaan pitämään puolen päivän (tarvittaessa pitemmänkin) koulutuksen siitä, miten kunnat ovat sosiaalisen median palveluita jo hyödyntäneet ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lähdetään someen. Jos kiinnostuit, pyydä minulta tarjous “yhdestä Virkamiehestä” (tuolle koulutukselle antamani nimi).

Viime viikolla kuulin, että olen saanut jälleen uuden kilpailijan: Atlassian on alkanut tarjota webinaari-koulutuksia mm. Confluencesta ja Jirasta. Auts . Jiraa en ainakaan toistaiseksi kouluta, siitä vastaa mm. Eric, Australian ja joulupukin lahja Ambientialle, mutta Confluencea hyvinkin.

Esimerkiksi reilu viikko sitten kävin Ilmatieteenlaitoksella pitämässä toisen osan wikikoulutuksestani. Loppuvuodesta he päättivät vaihtaa pitkään käytössä olleen Mediawikin käyttäjäystävällisempään Confluenceen. Päästäkseen uuden työkalun kanssa sukkelasti alkuun he tilasivat meiltä koulutuksen, jossa kerrotaan ko. wikien eroista. Koska minä olen häärännyt Nokiassa ollessani paljonkin Mediawikin kanssa, tämä koulutustehtävä sopi minulle kuin nenä päähän. Satu kyseli Twitterissä onko materiaali tulossa jakoon, ja koska en sitä sellaisenaan voi jakaa, niin tässä pääpiirteittäin wikien erot.

Confluence  Mediawikiin verrattuna, plussat ja miinukset:

+ parempi hakukone, hakee tietoa myös liitetiedostoista (hmm, miksi wikissä pitää olla liitteitä)

+liitteiden vienti on tosi helppoa drag&drop-toiminnolla (okei, liitteet on kivoja, niitä kun voi esim. näyttää upotettuina wikissä, ja muokata esim. PowerPointeja yhteisöllisesti wikin kautta verkkolevyjen sijaan)

+helpompi käyttäjienhallinta, voidaan tehdä alueita (aliwikejä), joihin annetaan oikeuksia pienille porukoille – kaikki eivät näe(tai voi muokata) kaikkea

+”Facebookmaiset” ominaisuudet: voidaan seurata muita käyttäjiä ja päivittää mikroblogimaisesti omia kuulumisia

+wysiwyg-editori hakkaa “koodipohjaisen” editorin mennen tullen. Mediawikissä pitää muistaa, että otsikko tehdään =-merkeillä: ==Otsikko2==, kun taas Confluencessa riittää, että löytää ylärivistä oikean nappulan

+liittyy edelliseen kohtaan, mutta korostan vielä sitä, miten ihanaa isoja taulukoita on muokata Confluencessa, kun ei tarvi laskeskella |-merkeistä mihin soluun haluaa tietonsa täydentää

+sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla

+Confluenceen on saatavissa paljon plugineita, joita loppukäyttäjien on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin kautta. Eli esim. jos haluaa sivulle jonkun kentän, johon kootaan sisältöä avainsanojen avulla muilta wikisivuilta, niin riittää kun kirjoittaa makro-browserin hakukenttään label, niin saa listan kaikista käytössä olevista sovelluksista

+ilmeiden teko – alueille voidaan tehdä kevyet ilmeet esim. lisäämällä alueen tunnukseksi tiimin logo – helpottaa wikissä surffausta, kun tietää missä on. Isommat ilmeetkin ovat helpohkoja toteuttaa, esim. Median tulevaisuus -wiki ei näytä kovin wikimäiseltä

+ vanhat Word-tiedostot saa muutettua wikisivuiksi todella kätevästi

-ei Section-editointia

-ei kategoriarakennetta – kaikki avainsanat ovat samanarvoisia

-alisivurakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat kyllä puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut: ryhmä x, ryhmä x/pöytäkirjat, projekti y ja projekti y/pöytäkirjat, niin Confluencessa vastaavat sivut ovat ryhmä x, projekti y, ryhmä x:n pöytäkirjat ja projekti y:n pöytäkirjat. Tämä ei ehkä ole niin iso muutos, paitsi silloin kun siirretään vanha sisältö Mediawikistä Confluenceen

Tuossa tuli nyt muutama tärkein ero, lisää kommentteihin muita eroja jos unohdin jonkun sinulle oleellisen jutun.

Ensimmäisen ja toisen Ilmatieteenlaitoksen koulutuksen välissä ihmiset olivat ehtineet ottaa Confluencen omakseen ja ensimmäisen tilaisuuden pakollisista muutosvastarintamutinoista ei ollut enää jälkeäkään, vaan ihmiset olivat hyvin innoissaan uudesta työkalusta. Terkkuja vaan Kumpulaan, luvatkaahan meille jatkossakin poutaa .

Mutta nyt hyppään seuraavaan tehtävääni: kirjoittamaan runkoa erään asiakkaan wikisääntöihin.

Työ on juhlaa!

Työnjuhlan aatonaattona otin vihdoin taas aikaa bloggaamiseen – työnteko haittaa pahasti tätä “harrastusta”. Viime aikoina minua ovat työllistäneet mm. Rauman seudun kunnille tekemäni tutkimus suomalaisten kuntien sosiaalisen median käytöstä (tutkimus valmistuu ensi kuussa, tällä hetkellä se vain vilahtelee Twitterin #kuntasome-kanavalla), ITK-konferenssi sekä omien palveluideni tuotteistaminen (mikä onkin ollut yllättävän hauskaa hommaa).

Viime kerralla kerroin 9 erilaisesta sosiaalisen median asiantuntijasta, joka perustui Rohit Bhargavan blogikirjoitukseen. Hän päivitti kirjoitustaan kääntämiseni jälkeen saamiensa kommenttien perusteella, joten täydennänpä minäkin listaa.

10. Verkottuja - henkilö, joka käyttää aktiivisesti sosiaalisen mediaa verkostoituakseen ihmisten kanssa sekä reaali- että virtuaalimaailmoissa. ITK-konferenssin aikana oli hauskaa, kun a) tapasi nettituttujaan elävänä (eli liha-avaruudessa, kuten uusi termi kuuluu) ja b) sai uusia seuraajia ja kontakteja verkostoihinsa. Verkkososiaalisuudesta tulee rikkaampaa, kun tietää, millainen ihminen koneen/laitteen takana on.

11. Evankelista – henkilö, joka käyttää sosiaalista mediaa edistääkseen aatetta tai tuotetta. Hänelle some on tapa jakaa sisältöä ja osallistua keskusteluun aiheesta, johon he suhtautuvat intohimoisesti. Esimerkiksi organisaatioissa voi olla some-evankelistoja, jotka saarnaavat somen ihanuudesta, ja voitte arvata olenko minä juuri yksi heistä. Minä olen kyllä myös nukkekoti-evankelista, joka vähän yllytettynä jaksaa aina hehkuttaa monipuolista harrastustaan.

12. Yrittäjä/keksijä – ymmärtää sosiaalista mediaa hyvin ja soveltaa sitä luomalla uuden some-palvelun tai -sovelluksen, joka ratkaisee jonkin erityisen ongelman tai tarpeen. Tähän kategoriaan kuuluvat esim. Foursquaren (pelimäinen palvelu, jossa voi seurata kontaktiensa olinpaikkoja ja paikkasuosituksia) ja Twitterin keksijät. Vuoden vanha Mini treasures wikini on juuri tällainen ainutlaatuinen ja kapealla alalla toimiva palvelu – se on maailman suurin nukkekoteihin ja miniatyyreihin keskittynyt wiki, jota tämä “keksijä ja tuplaevankelista” innokkaasti pyörittää.

Mutta jotten nyt alkaisi muuttua liikaa listan ykköseksi, Tärkeilijäksi, niin lopetan tarinointini tällä kertaa toiseen suomalaiseen some-sovellukseen. HeiaHeia on vanhan tiimikaverini ja hänen kumppaniensa perustama palvelu, joka on “ehkäpä hauskin tapa pysyä kunnossa”. Suhtauduin siihen ensin vähän epäillen, mutta kun ystäväni nyt lähettävät minulle virtuaalimansikoita ja pyöräiltyäni melkein 7 vuoden tauon jälkeen töihin, niin tuntuuhan se makealta.

Mutta nyt – heiaheia, hölkynkölkyn ja klara vappen allesammans!

Hei taasen,

Aika kuluu nopeesti kun on hauskaa, vai miten se meni? Mulla oli neljän kuukauden koeaika ja se päättyi viime viikolla – oiva aika tarkistaa toimenkuvaa. Sain entistä mielenkiintoisempia tehtäviä, uuden tittelin ja uuden konttorin: ensi kuusta alkaen toimipisteeni on Hämeenlinna (mutta saapastelen usein Helsingissä jatkossakin). Olen nyt “Sosiaalisen median asiantuntija” eli toisella kotimaisella “Specialist, social media, tools and culture”. Tittelistä ollaan montaa mieltä, tässä yksi mielenkiintoinen blogaus aiheesta: 9 erilaista sosiaalisen median asiantuntijaa.

Roolikuvaukset – osa Googlen kääntäminä

1. Tärkeilijä – “Tämä henkilö Kaikki rakastavat vihata.” Henkilö, joka on lukenut gurujen blogeja ja osaa juuri ja juuri käyttää Facebookia ja Twitteriä.
2. Kouluttaja -”suuri opettaja on lahja, eikä moni todella ole sitä.” Hyvät opettajat osaavat yksinkertaistaa monimutkaisia asioita mm. esimerkein. Hyvän koulutuksen jälkeen ihmiset, joille sosiaalinen media ei ole entuudestaan tuttua, rohkaistuvat kokeilemaan tai ajattelemaan siitä uudella tavalla.
3. Seminaariesiintyjä “Kaiuttimet voivat olla nousuvesi, joka voi nostaa kaikkien muiden veneitä.” eli hyvät puhujat vaikuttavat koko alan näkyvyyteen ja seksikkyyteen.
4. Sisällönjärjestelijä - sisällön kuraattorit ovat yksi tärkeimmistä tulevaisuuden sosiaalisen median työpaikoista. Kuraattorit auttavat meitä löytämään tarvitsemamme valtavasta tietoheinäsuovasta, kaikkea ei vain voin löytää hakukoneella (esim. koska unohdamme hakusanat).
5. Tapahtuman järjestäjä – “sosiaalisessa mediassa on paljon suuria tapahtumia: virallisia konferensseja, huippukokouksia ja vähemmän muodollisia Meetups ja tweetups.” Vaikka sosiaalinen media on pitkälti keskustelua verkossa, ihmisten tapaaminen on kumminkin todella herkullista – jutut luistavat paljon paremmin verkossakin sen jälkeen, kun tietää kuka ruudun takana istuu ja tapahtuman järjestäjät tekevät tämän mahdolliseksi.
6. Yhteisöjohtaja, community manager “ Suuri Community Manager käsittelee todellisia keskusteluja reaaliajassa ja reagoi niihin avoimesti.”
7. Sisällöntuottaja – “Sisällöntuottaja on hyvä kirjoittamaan ajatuksia blogeihin, jakavat jokaisen ajatuksen Twitterissä, tai luoda video.” Sisällöntuottajat ovat sosiaalisen median asiantuntijoista näkyvimpiä.
8. Markkinointistrategisti – “kaikkia sosiaalisen median asiantuntijoita ei olisi automaattisesti pantava tähän luokkaan.” He tietävät miten sosiaalista mediaa käytetään markkinoinnin tavoitteen saavuttamisessa ja uskaltavat sanoa myös, että jonkun ei kannata käyttää sosiaalista mediaa.
9. Toteuttaja -” Tavallaan tämä on merkittävin sosiaalinen media-asiantuntija – koska nämä ovat ihmisiä, jotka toteuttavat oikeita ratkaisuja”. Toteuttajilla on elävän elämän kokemusta siitä, miten hommat kannattaa tehdä.

Mitkä näistä sitten uppoavat minuun? Pisin kokemus minulla on yhteisön johtamisesta, olen tehnyt sitä pian 10 vuotta, ensin harrastusympyröissä, mutta myös edellisessä työpaikassani Nokiassa, jossa sain organisaationi wikittämään ja blogittamaan. Suunnittelin käytölle säännöt, koulutin ne ja työkalut, toteutin ratkaisut ja järjestelin sisältöä. Sisällöntuottajan roolia olen toteuttanut mm. bloggaajana ja mikrobloggaajana sekä keskustelijana erilaisilla foorumeilla. Some-tapahtumiin olen osallistunut ja niitä myös järjestänyt (#taskujkl), esiintynyt olen muutamissa tapahtumissa, kerran jopa videon kautta nettiin (webinaariesiintymisiä on varmaan jatkossakin luvassa).

Markkinointistrategistin rooli on kaikkein vierain. Vuoden verran olen harjoitellut oman wikini markkinointia sosiaalisen median keinoin ja paljon olen oppinutkin: sivuston suunnittelua ja visualisointia, hakukoneoptimointia, kävijätietojen analysointia ja  uusia työkaluja – yhteisön johtamista unohtamatta. Kevään aikana perehdyn aiheeseen lisää tekemällä isohkon tutkimuksen, josta kerron lisää myöhemmin.

Että tämmöisistä aineksista on tämä asiantuntijuus leivottu, mistähän saisin vielä tärkeilijän kaikkitietävyyttä?

Lits-läts!

Viime kuussa pääsin tutuille seuduille, entisen kotikorttelini isoon taloon, Tampere-taloon, puhumaan lempiaiheistani somesta ja wikeistä. Otsikkona oli “Wiki korvaa intranetin”, mutta talon väki oli toista mieltä: miksi tyytyä intraan, kun voi korvata koko netin… Oma osuuteni oli vain parikymmentä minuuttia ja siihenhän ei paljon mahdu: hieman omaa taustaani, hieman käsitteitä ja muutama esimerkki siitä, miten minä olen työympäristössä some-työkaluja käyttänyt ja miten uusien työkalujen myötä myös työtapojen pitäisi muuttua. Minun jälkeeni oli Aron Ollin vuoro ja yllätykseksemme yleisö alkoikin kyselemään todella paljon eri asioista ja lisää keskustelua seurasi vielä Tieken osuuden jälkeen. Olimme todella tyytyväisiä siihen, miten aktiivinen yleisö meillä oli! Koska olin itse esiintyjänä, en ehtinyt tehdä muistiinpanoja itse tilaisuudesta, joten tyydyn tällä kertaa kommentoimaan paperipalautetta, Twitter-palautteeseen vastasinkin heti tilaisuuden jälkeen #wikitre-kanavalla.

Mm. näistä aiheista haluttiin kuulla lisää:

• Wikin, blogin, Facebookin, Twitterin ja chatin yhdistäminen yhteen ympäristöön vrt Google wave / Buzz

Confluence-wikiin on mahdollista tuoda palikoida ulkopuolelta, esim. ottaa osaksi etusivun sisältöä Twitter-virta. Confluencessa voi toki myös blogata ja päivittää Facebookkimaisesti statuksia. Ambientian intrawikissä minulla on oma henkilökohtainen alueeni, jossa näytän mm. julkisen blogini uusimmat kirjoitukset, tuoreimmat twiittini sekä suosikkisivuni. Twitterimäinen ominaisuus Confluencessa on työkavereiden seuraaminen: statuspäivitysten lisäksi näen helposti myös mitä wikisivuja he ovat viimeksi muokanneet.

• Tietoturva

Tyypillisesti Confluence-wiki koostuu useasta tilasta eli aliwikistä. Kunkin alueen omistaja määrittelee sille oikeudet: kuka näkee sen ja kuka (tai mitkä ryhmät) saa esim. luoda, exportoida tai poistaa sivuja, uutisia, kommentteja tai liitteitä. Osa alueista voidaan jakaa kumppaneiden kanssa extranetin puolelle, osa voidaan rajata hyvin pienelle porukalle. On mahdollista rajoittaa oikeuksia myös sivukohtaisesti, jolloin esim. vain johtoryhmälle annetaan oikeudet budjettitietoihin.

• Tiedon tuottaminen ja julkaisu

Meillä on asiakkaita (näin olen kuullut), jotka käyttävät Confluencea sisällön tuottamiseen, vaikka varsinainen sisältö julkaistaan toisen sovelluksen kautta. Koska tämä tapaus ei ole minulle kovin tuttu, en puutu tähän sen enempää nyt.

• käytettävyys

Wikinä Confluence on hyvin käyttäjäystävällinen. Jos joku on esimerkiksi rakastunut Wordiin (hui), niin wikiä voi päivittää sen avulla. Suurin osa ihmisistä kuitenkin käyttää Rich Text -editoria, josta löytyy kaikki tärkeimmät toiminnot nappuloiden takaa (kuvat, linkit, lihavoinnit, taulukot jne). Itse käytän sekä Rich Text -editoria että wikimarkupia, joka on se koodimaisempi vaihtoehto (siinä esim. sisällysluettelo lisätään näin helposti: {toc}).

Wikiin voi myös tehdä rakennetta tilojen ja avainsanojen avulla ja siihen on helppo tehdä erilaisia ilmeitä.

Esimerkiksi jos olette jo tutustuneet tällä viikolla julkaistuun Median tulevaisuus -wikiin (mediantulevaisuus.fi), niin olette huomanneet, ettei sen ulkoasu ole kovin wikimäinen.

• ketterä tuotekehitys

Ketteryydestä minulle tulee nyt mieleen Jira ja sen Greenhopper-lisäosa, joka on tehty nimenomaan ketterään tuotekehitykseen ja scrum-tiimien taskien aikatauluttamiseen. Wikissä tuotekehitystä voi tietysti tehdä vaikka yhteisiä dokumentteja tehden.

• konkretiaa: yhteisöllinen dokutuotanto, projektin suunnittelu ja hallinta yhteisöllisillä työkaluilla

Tämäkin kääntyy Jiran puolelle, joten palataan tähän aiheeseen toisella kerralla.

• Sosiaalisten medioiden hyödyntämisen mahdollisuudesta yritysmaailmassa

Sosiaalista mediaa ja sen työkaluja voi hyödyntää niin moneen tarkoitukseen yrityksissä, ettei tähän voi tyhjentävästi vastata. Esim. markkinointi, asiakasrekisteri, tuotetuki, tuotekehitys, viestintä sisäisesti ja ulkoisesti, tiedonjako, kilpailijoiden seuranta…

• kokonaisuuden hallinta sosiaalisten median välinein, järjestelmien integrointi

Tähän vastaan lyhyesti: tuotteemme ovat helposti integroitavissa mm. SharePointin kanssa. (Joku voisi laskea miten monta kertaa tässä blogitekstissä on helppo, täytyisi varmaan opetella synonyymejä )

• mashupeista: soveltaminen käytäntöön

Kerroin tilaisuudessa siitä, että sihteereistä tehdään turhia wikien avulla – ja peruin heti perään puheeni. Wikit auttavat sihteereitä ja muita ihmisiä, jotka ylläpitävät esim. projektin nettisivuja – pistetään sivu päivittymään omia aikojaan RSS-syötteiden avulla. Esimerkiksi näin:

1. projektimetriikat tulevat tuoreeltaan Jirasta tai jostain syötteitä tuottavasta raporttityökalusta
2. Twitteristä otetaan kumppaneiden uutissyöte
3. projektin blogista tulee projektipäällikön tuoreimmat kirjoitukset
4. projektiryhmäläisten kuvia klikkaillessa näkee heidän statuspäivityksensä
5. kalenterista tulee projektin seuraavat tapahtumat
6. wikistä näytetään viimeksi päivitetyt (tai luetuimmat) sivut tai suosituimmat avainsanat

Sihteeriä tarvitaan päivittämään sivun rakennetta ja valitsemaan tarvittavat syötteet, patistamaan ihmisiä päivittämään raporttinsa wikiin ja nostamaan tärkeimpiä juttuja etusivulle.

• Wikityöskentelyn kehittäminen > ei perusteita, jatkoa

Veikkaan, että moni yritys joka on ottanut käyttöön wikin ei ole tehnyt kunnollisia sääntöjä sen käytöstä. Kun wikiä on käytetty jonkun aikaa, sieltä on vaikea löytää mitään, sillä kullakin käyttäjällä on oma logiikkansa. Tarvitaan siis ihmisiä, jotka hoitavat wikiä osana toimenkuvaansa ja tarvitaan säännöt alkaen ihan perusasioista: miten nimetään sivut, avainsanat, tilat jne.

• Kulttuurimuutokset käynnistäminen ja käynnissä pitäminen (teknologioiden avulla)

Aloita pilotista ja asia kerrallaan. Kun se menee hyvin, kaikki muutkin haluavat siirtyä wikiin. Tee wikin käytöstä mahdollisimman helppoa, ota huomioon varsinkin ei-tekniset käyttäjät.

Ensi viikolla jatkamme “Wiki korvaa intranetin”-teemalla Jyväskylässä (joka myös on vanha kotikaupunkini), seuraapa siis #wikijkl-kanavaa Twitterissä. Myös #taskujkl-kanavaa voi vakoilla, meillä on nimittäin some-ihmisten lounastreffit samana päivänä.

PS. Ai miten niin “lits-läts”? No koska nyt on vuoden paras saapasaika…

Ystävällistä helmikuuta!

Viime kuussa minulla oli kunnia osallistua ICT Ladyjen teemailtaan, jossa aiheena oli lempilapseni sosiaalinen media (some). Alustin aihetta tunnin verran esitellen peruskäsitteitä (wiki, blogi, syöte) ja palveluita (esim. LinkedIn). Lopuksi kerroin joitakin käytännön esimerkkejä omasta työstäni Nokiassa, jossa toin kolmen vuoden ajan sosiaalisen median työkaluja organisaationi sisäiseen käyttöön. Sen jälkeen vuoron saivat Finnairin Pirjo Myyry ja Itellan Helena Lähdesmäki, jotka kertoivat paitsi Ambientian kanssa toteutetuista Confluence-wikiratkaisuista, myös muita esimerkkejä siitä, miten heillä sosiaalista mediaa hyödynnetään. Mielenkiintoinen ilta kerta kaikkiaan, kiitos vielä että kutsuitte minut .

Illan aikana kerättiin myös palautetta, johon aion tässä blogikirjoituksessa vastata. Kiitos sekä risuista&ruusuista että kysymyksistä&keskustelusta, jota annoitte aktiivisesti jo tilaisuuden aikana .

Aiheen alustajat keskittyivät sosiaalisiin medioihin. Minä ymmärrän yhteisöllisyydellä ihan jotain muuta…mutta hyvä saada tietoa myös näistä nykyaik. välineistä.

Sosiaalinen media, web2.0, eroaa perinteisestä netin käytöstä siinä, että useammat pääsevät ääneen. Esimerkiksi “ennen vanhaan” (minun kohdallani 3,5 vuotta sitten) yrityksissä oli muutama henkilö, joka sai päivittää intranetiä, nyt kuka tahansa voi korjata huomaamansa virheet. Ehkä ennen oltiin sosiaalisempia ja mentiin ilmoittamaan sihteerille vanhentuneista tiedoista (tai sitten laiskuus voitti), mutta kyllä sosiaalisen median työkalujen käyttö on minusta hyvin sosiaalista toimintaa, kun yhteisö tuottaa yhdessä sisältöä. Tästä mukava esimerkki oli Pirjon Aurinkomatkat-esimerkki, jossa matkaoppaat kirjoittavat säännöllisesti wikiin ohjeita, joita ennen kerättiin mappeihin kauden päätteeksi.

Asian myönteisiä puolia paljon, kielteisiä ei käsitelty niinkään.

Kun itse rakastaa somea ja sitä miten se on helpottanut työelämää, niin helposti unohtaa huonot puolet. Työkalujen käyttöönottoon liittyy muutosvastarintaa ja uusi avoin kulttuuri pelottaa: miksi kirjoittaisin kaikki tietoni wikiin – sen jälkeenhän minut voidaan hyvin potkaista pois? Vaaditaankin luottamusta ja hyvää johtamista, jotta voimme oppia, ettei enää arvostetakaan tiedon piilottelua, vaan tiedon jakamista. Se, jos mikä on vaikea asia! Onneksi työkalut sentään on helppoja käyttää.

Mikä ero käytännössä FB:lla, Twitterillä ym.

Itse asiassa näytin kyllä muutaman kalvon, jossa vertailin Facebookia ja Twitteriä LinkedIniä vastaan. LinkedIn on uraihmisten paras työkalu (tai riippuu urasta;),  Facebookistakin löytyy paljon käytännöllisiä ominaisuuksia kun taas Twitterissä ominaisuuksia on riisutummin.

Twitterin todellinen lisäarvo mietityttää vielä…

No siinä ajatuksessa et ole yksin. Itse olen käyttänyt mikroblogeja reilut pari vuotta, Twitteriäkin kohta vuoden ja ihan viime aikoina olen ihastunut siihen uudella tavalla. Se on hieno, yksinkertainen työkalu, jota voi käyttää hyvin monella tavalla. Taidanpa uhrata sille ihan oman blogikirjoituksen tämän kevään aikana.

Asennekulttuurin muutos – miten suunniteltu ja toteutettu. Miten jatkossa? Ajankäyttö/uusien medioiden vaatimukset.

Kyllä, vaikka some-työkalut ovatkin helppoja, niin työkaluja ei voi vain heittää työntekijöille: tässä on wiki, alkakaa käyttää. Käyttöönotto pitää suunnitella hyvin, valita sopiva pilottiprojekti, kouluttaa ihmiset ja varata aikaa myös puutarhurointiin (Finnairin termi): esim. wiki ei pysy siistinä, jos joku ei huolehdi siitä, tiedot vanhenevat siinä missä kukat kuihtuvat, ja taitaa sinne rikkaruohojakin puskea (etenkin jos anonyymit päivitykset sallitaan, mitä itse en työympäristössä suosittele). Liian helposti otetaan käyttöön “ilmaisia” työkaluja ymmärtämättä, että niiden käyttöön ja ylläpitoon pitää uhrata paljon aikaa (joka ei suinkaan ole ilmaista). Firma ilman Facebook-ryhmää on paljon parempi vaihtoehto kuin firma, jonka ryhmä on kuollut nolosti pystyyn…

Ambientian Johannan olisi pitänyt enemmän havainnollistaa: miten tilataan syöte, miten sitä katsotaan, miltä Wiki tai blog näyttää… // Vähän selvitystä, mikä on esim. syöte tai muut hankalammat sanat.

RSS, syöte (feed) on niin “vanha juttu” , että yllätyin miten vieras käsite se oli ICT-yleisölle. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin näyttänyt tämän videon, joka selittää ilmiön aika hyvin (kiitos Tarmo Toikkaselle, joka tekstitti videon suomeksi!) :

Asiaa voisi vielä syventää, vaatinee uuden tilaisuuden.

Näin on, illan aikana ehdimme vain vähän raapaista pintaa.

Ja loppuun vielä ruusuja:

Paljon käytännöllistä, konkreettista tietoa. // Käytettävissä olevaan aikaan nähden ei enempää olisi ehtinytkään. // Jos ei tähän mennessä ollut oikein selvillä, mitä SOME on, nyt valkeni. // Energiansäästölamppuni syttyi tutkimaan somea enemmän. // Ambientia erittäin hyvä ja mielenkiintoinen. // Tämä oli aivan huippuluokkaa. // Tietoa tuli riittävästi, enempää ei voi edes sulattaa. // Erittäin mielenkiintoinen aihesisältö, miellyttävällä tavalla esitetty.

Vuosi on vaihtunut, mutta minä se vaan jaksan wikistä . Olen asettanut itselleni tavoitteen blogata tänne ainakin kerran kuukaudessa ja tällä kertaa otin aiheeksi uuden wikiversion, jonka Atlassian julkaisi joulukuun alussa.  Alla olevassa videossa on esitelty Confluence-yrityswikin version 3.1 uusia ominaisuuksia, kuten:

• gadgettien (”vimpaimien”) lisäämisen helppous (niin Atlassianin omat kuin vaikka Googlen gadgetit)
• sivujen siirtäminen on entistä helpompaa
• uudistunut sivurajoitusten päivittäminen
• Office 2007 -tuki

• varsinkin liitetietojen lisääminen on lasten leikkiä uudella drag-and-drop (raahaa-ja-tiputa)-toiminnallisuudella:

Nami – tuota versiota pitää päästä pian maistamaan . Jos sinullakin heräsi ruokahalu, niin otapa yhteys meihin, niin tehdään teille uusi kattaus.

Hehe, mitähän uudet työkaverini mahtavat otsikosta tykätä, mutta tottahan se on: olen ollut kuukauden ambientialainen… Sitä ennen olin 11 vuotta  nokialainen ja niin pitkän rupeaman jälkeen onkin ollut hyvin virkistävää aloittaa uudessa yrityksessä – varsinkin kun osaamiseni on nyt liiketoiminnan ytimessä. Vaikka vaihdoin firmaa ja Keski-Suomenkin Etelä-Suomeen, paljon on tuttuakin ja siitä tämä ensimmäinen blogikirjoitukseni kertoo.

Toimin konsulttina Yhteisölliset ratkaisut –yksikössä, jonka päätuotteet ovat Atlassianin Confluence ja Jira. Atlassian-tuotteita voi ostaa suoraan heiltä, mutta meidän kauttamme lisenssit ovat halvemmat – ja käyttäjätukea ja räätälöintejä saa selevällä suomella.

Confluence on wikialusta ja wikien parissa olen toiminut viimeiset kolme vuotta. Valitsin silloin organisaationi käyttöön Mediawikin ja siitä pitäen olen fanittanut Mediawikiä, jota uusi pomoni Marko kutsuu nörttiwikiksi. Vähän jo loukkaannuinkin suosikkini puolesta, mutta okei, myönnetään, Confluenceen verrattuna se on toki haastavampi vasta-alkajalle. Confluence on lähempänä tavallista webbisivustoa, sinne on helpompi luoda rakenteita ja ennen kaikkea sitä on yksinkertaisempi päivittää, koska siitä löytyy mm. Wordista tutut muotoilutoiminnot, jotka Mediawikissä pitää ”koodata”. Myös wikin pääkäyttäjille Confluence on mukavampi, sillä se pitää käyttäjät paremmin ruodussa.

Tähän väliin sananen harrastuksestani (sehän se minusta ensimmäisenä Googlesta paljastuu): aloitin 9 vuotta sitten nukkekoteilun. En tuntenut yhtään alan harrastajaa, joten lähdin hakemaan seuraa keskustelupalstoilta. Harrastuksen kautta tutustuin erilaisiin Internet-palveluihin, jaoin kuviani, perustin foorumin, kotisivut, blogin ja lopulta myös wikin. Kolmevuotias Nukkekotiwiki on jo klassikko suomalaisten harrastajien parissa – tänä vuonna se sai englanninkielisen siskon. Uutta Mini treasures wikiä markkinoin sosiaalisen median (=some) työkaluilla: Facebookissa, Twitterissa, Youtubessa ja Flickrissä.

Harrastusmaailmassa teknologia leviää nopeammin kuin palomuurien varjostamissa yrityksissä – ehkä harrastuksia on myös luontevampi jakaa. Some-työkalujen tuominen yritysmaailmaan on haastavaa, sillä se ei tarkoita vain uusia työkaluja vaan uutta avoimempaa työtapaa, etten sanoisi jopa kulttuurivallankumousta.

Wikien lisäksi toin Nokia-organisaationi sisäiseen viestintään myös blogit, itse ylläpidin suosittua Hidden treasure –blogia, joka jatkuu Internetissä Hidden treasure 2.0 –nimellä. Olin some-työkalujen pääkäyttäjä ja kouluttaja, web2.0-evankelista, mutta työskentelin myös ketterän ohjelmistokehityksen parissa. Toimin scrum-tiimin product ownerina, backlogiamme hallitsimme Trac-nimisellä työkalulla (anteeksi vaan, Nokiassa en puhunut suomea vaan fingelskaa). Trac ja Jira ovat tehtävien hallintaan luotuja ohjelmistoja, näistä Jira on monipuolisempi ja esim. alitehtävien ja metriikoiden luominen on näppärämpää. Ambientiassa räätälöimme Jiraa asiakkaan toiveiden mukaan, tehtävänhallintaan tuodaan esim. tutut termit ja vaiheet.

Työssäni autan yrityksiä ratkaisemaan mm. kommunikointiin liittyviä ongelmia, määrittelemään tarpeita ja toteuttamaan uusia innostavia toimintaympäristöjä. Kuukauden aikana olen päässyt pariinkymmeneen (!) asiakastapaamiseen ja nähnyt miten moneen tarpeeseen sekä Confluence että Jira taipuvat. Ambientian kautta tarjoan myös yleisempää some-konsultaatiota ja –koulutusta: esittelen mummoystävällisin termein erilaisia työkaluja ja kerron niiden käytöstä, tekniikasta ja kulttuurista. Jos siis haluat tietää enemmän esim. Twitteristä, yhteisöjen johtamisesta, avoimen työkulttuurin haasteista tai siitä, miten somea käytetään työnhaussa, ota yhteyttä.

Löydät minut myös seuraavista paikoissa: Blogspot, Delicious, LinkedIn, Sometu ja Twitter .

Hyvät pyhät,

Johanna