Sähköinen tietoisuus

Näin sitä tuli taivuttua ja raavittua kasaan ihka ensimmäinen blogikirjoitus ikinä – aiheena SOA.  Olen työskennellyt SOA-ratkaisujen parissa parisen vuotta ja täytyy myöntää, että olen koukussa. Ambientian leivissä olen ollut nyt vajaa viitisen vuotta ja toimin sovelluskehittäjänä Ambientian Joensuun toimistolla, jossa meitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Monet ohjelmistoprojektit kärsivät heikosta päivitettävyyydestä ja monimutkaisuudesta. Vuosia kehitetty projekti voi yllättäen tulla pisteeseen, jolloin sen päivittäminen ei yksinkertaisesti ole enää kannattavaa. Tähän ongelmaan päädytään yhä useammin.  Tiukat sidokset projektin sisällä niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin järjestelmiin muuttuvat vähitellen monimutkaiseksi hämähäkinseittiä muistuttavaksi kokonaisuudeksi, jonka ylläpitäminen ja päivittäminen käy erittäin haastavaksi.  Tämä johtaa ylläpito- ja jatkokehittämiskustannuksien kasvuun.

Service-oriented Architehture (SOA) eli palvelusuuntaunut arkkitehtuuri auttaa kehittäjää ja arkkitehtiä kyseisessä ongelmassa.  Kysymyksessä ei ole uusi teknologia vaan pikemminkin uusi ajattelutapa.  Yksi oleellisista SOA:n komponenteista on palveluväylä (Enterprise Service Bus), joka mahdollistaa viestipohjaisen kommunikoinnin palveluiden välillä. Palveluväylä on joustava, hyvin skaalautuva ja helposti muokattavissa oleva kommunikointitapa.

SOA-ratkaisut ovat yleensä hieman hitaampia toteuttaa verrattuna suoraviivaiseen toteutustapaan. SOA:n vahvuus iskeekin vasta myöhemmin, kun järjestelmät muuttuvat, jolloin ainoastaan muuttuvaan järjestelmään kommunikoiva toteutus joudutaan muokkaamaan kohdejärjestelmälle sopivaksi.  Esimerkiksi www-sovelluksen yhteydessä olevaa komponenttia ei tarvitse kirjoittaa uudelleen.Milloin sitten kannattaa siirtyä perinteisestä mallista tähän uuteen ajattelutapaan?  Viimeistään seuraavassa projektissa. Mitä enemmän sidoksia eri järjestelmiin on  syntynyt, sitä enemmän ylläpitämiseen tai siirtymiseen joudutaan käyttämään aikaa ja rahaa. Vain pienen ja itsenäisen palvelun kanssa kannattaa suosia muita ratkaisutapoja.

Käytännön toteutuksissa www-palvelun rinnalle tarvitaan tukeva perusta  – SOA-alusta.  Alustaa valittaessa pääasiat ovat valmiit komponentit, skaalautuvuus, varmuus ja tuen toimivuus. Monet alustat pystyvät tähän – Ambientian valinta on JBoss, jossa kustannustehokkuus, toimiva tuki ja skaalautuvuus  yhdistyvät. Red Hatin tukema JBoss Enterprise SOA Platform on varsin loistava esimerkki  hyvin toteutetusta ja tukevasta alustasta.  Palvelusuuntautunut arkkitehtuuri on ollut pinnalla vuosia, mutta harva on jaksanut ajatella asiaa pitemmälle. Toivottavasti lisääntynyt tietoisuus ajattelutapaa kohtaan kasvattaa entisestään kiinnostusta toteuttaa ratkaisuja näinkin joustavasti ja helposti.  Kyseessä on kuitenkin yksi uusia tulevaisuuden ikkunoita avaavista malleista.

Nälkä kasvaa syödessä. Sanonta pitää hyvin paikkansa tutkiskeltaessa menneiden vuosien tietojärjestelmähankkeita.

Ville Availa on sähköisen liiketoiminnan asiantuntija.

Erilaisten sähköisten viestintäjärjestelmien ja sisällönhallintajärjestelmien yhteyteen on rakennettu melkeinpä toiminnanohjausjärjestelmän laajuutta olevia ratkaisuja. Tästä innostuneena organisaatiot sitten innostuivat vaatimaan vaikka mitä ominaisuuksia ja tarjouspyynnöissä nähtiin satojen kohtien listoja ehdottomasti tarvittavista asioista. Toimittajien taas pyrkiessä vakuuttamaan, että ominaisuudet löytyvät tuotteista ainakin teoriassa.

No ratkaistiinko järjestelmien avulla sitten nuo kaikki tarvittavat kysymykset – tuskin. Kun aikataulu on venynyt tarpeeksi ja kustannukset nousseet riittävästi alkavat yleensä vaatimuksetkin laskea. Lopputuloksena moni hankki kustannuksiltaan kalliin ja ominaisuuksilta valtavan portaalin tai muun ympäristön. Tätä ympäristöä yritettiin sitten hyödyntää mahdollisuuksien mukaan, mutta usein käyttö keskittyi alkuperäisen tarpeen ympärille ja lukuisat ominaisuudet jäivät käyttämättä, joko niiden huonon käytettävyyden tai tarpeettomuuden vuoksi. Isosta järjestelmästä onkin sitten työ päästä eroon, sillä isoista aikaa ja rahaa vaatineista investoinneista uhkaa tulla monessa organisaatiossa politiikkaa ja kasvojen menetys uhkaa alkuperäisen päätöksen tehnyttä. Käynnissä oleva talouden turbulenssi on vihdoin suonut tälläisen mahdollisuuden osalle vanhoista ohjelmistoista – virallisena syynä tietysti säästöt.

Hyvät ohjelmistot perustuvat yleensä hyvin yksinkertaiseen ajatukseen. Apple on pystynyt tiivistämään oman iPodinsa kanssa laitteeseen kaiken oleellisen ja kehittänyt yksinkertaisesti loistavan soittimen. Laitetta käyttänyt pystyy allekirjoittamaan tämän ajatuksen helposti. Otettaessa vertailukohdaksi vaikkapa nykyiset puhelimet, joista löytyy musiikkisoittimen lisäksi satoja muita ominaisuuksia, huomataan musiikin kuuntelun olevan hankalampaa eikä lainkaan niin hauskaa kuin erityisesti tähän suunnitellulla laitteella. Toivottavasti Apple ei sorru samaan lisälleissään videokameroita soittimiinsa.

Samalla logiikalla erilaisista sovelluksistakin pitäisi löytää ne parhaat ja helpoimmat vaihtoehdot. Parhaatkin ohjelmat saadaan pilattua loputtomalla laajentamisella, joten nykyinen trendi onkin voimakkaasti integraatioratkaisuja suosiva. Tällä kohtaa skeptisimmät nostavat kädet ilmaan ja toteavat, että kaikkiin tarvitaan eri tunnuksia ja pitää muistaa eri osoitteita – ei tarvita. Tekniikalla asiat hoituvat, eikä kyseessä ole edes erityisen uusi tekniikka.

Laitteiden ja teknologioiden merkitys tulevaisuudessa on taas varmasti astetta pienemmässä roolissa, sillä mielenkiinto ja vaatimukset keskittyvät ratkaisuihin. Yksinkertaiset ja helposti toisiinsa liittyvät palikat lienevät siis tässäkin tapauksessa polku oikeaan suuntaan.

-Ville Availa