Here is Janna posing as an Anry Nerd

This is me opening Atlassian Bar at JFokus

Yle uutisoi jokin aika sitten johtamiskulttuurin muutoksesta sosiaalisen median myötä. Kuten jutussakin mainitaan, somen verkostot ovat työpaikoilla nyt tai varsin pian. Yle toteaa

Facebookit, Twiterit ja muut sosiaalisen median verkostot tulevat entistä enemmän työpaikoille. Miten niitä voidaan hyödyntää johtamisessa ja työn teossa vai onko se ajanhukkaa? Oletko sinä sosiaalisen median torjuja, kokeilija vai talkoolainen?

Ambientialla ei olla somen torjujia, todellakaan!

Vappuhaasteketju kuvineen

Verkossa työskenteleminen on joustavaa, nopeaa ja helppoa – ja tämän voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä! Olen nyt kolmisen kuukautta saanut nauttia ambientialaisesta hengestä, joka todella ilmenee verkossa. Ambientialla käytössä on sisäinen wiki, jonka avulla siirretään materiaalit, tiedotetaan tapahtumista, jaetaan kokemuksia, tehdään kyselyitä ja äänestyksiä – sekä osallistutaan vappunaamiaisiin! Sen kautta todellakin tehdään kaikki.

Täysin uuteen ympäristöön soluttautuneena olen päässyt opettelemaan erinäisen määrän softia, joiden avulla työt tehdään palavereista ja työtehtävien jakamisesta aina neuvotteluihin ja pikaisiin kyselemisiin asti. Chatissa on mahdollista kysellä nopeammin kuin sähköpostitse, mutta kuitenkin työnteon rauhaa kunnioittaen: vastaanottaja vastaa, kun sopiva hetki tulee, eikä keskeytys ole täydellinen, kuten puhelimella usein tapahtuu. Chatti on myös kahvihuone, jossa jaetaan videolinkkejä, kommentoidaan säätä ja nautitaan tilannehuumorin nyansseista laidasta laitaan.

Itse olen somen käyttäjänä noviisi, mutta mahtavan työyhteisön ja erinomaisten työvälineiden myötä olen kovaa vauhtia muuttumassa kokeilijasta talkoolaiseksi – ja yhä edemmäs on tavoitteeni! Tämän Salpauksen Katri Luukka Ylen haastattelussa oivasti tavoittaakin

Seuraava vaihtoehto on sosiaalinen intranet. Ja sitä kautta se, että me oikeasti jaamme tekemisemme. Se poistaa päällekkäisyyttä työssä, tuo avoimuutta ja innovatiivisuutta.

Tällainen tiedon jakaminen, ettenkö sanoisi ambientialainen verkossa toimiminen, vaatii paljon luottamusta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta kaikkien työntekijöiden välillä. Johtamisen muutos näkyy lähinnä tiedonsiirron tavoissa, mutta palavereja se ei ole poistanut: ne käydään oman pöydän ääressä palaverihuoneiden sijaan. Kokouksia varten avokonttorissa työskentelevät voivat siirtyä vapaisiin työhuoneisiin tai palaverihuoneisiin, jos sellaisia toimistolla on. Mikäli vapaita huoneita ei ole, vaatii kokoustaminen huomaavaisuutta ja joustavuutta samassa tilassa työskenteleviltä. Muutokset johtamiskulttuurissa tarkoittavat lähinnä muutoksia tilassa – ja nopeudessa, jolla johtaminen tapahtuu. Joustava työskentely, kuten etäily, jota Ambientialla tehdään paljon, vaatii tekijältään syvää sitoutumista ja kollektiivista ajattelua. Varsinkin sisäisesti motivoituneet ihmiset, kuten itse olen, ovat verkkotyöskentelyssä oikeassa elementissään!

Kunnolliset työvälineet, kuten hyvälaatuiset langattomat kuulokkeet, laadukkaat näytöt sekä tehokkaat koneet ovat luontaisen kanssakäymisen edellytyksiä, ja työergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Itse olen onnellisessa asemassa, kun pääsen käyttämään Ambientian, wikipalveluja tuottavan työyhteisön omaa wikiä ja näen itse käytännössä, kuinka joustava, nopea ja helppo wiki on.

HR-suunnittelija sanoi miau

Poisoppiminen hitaampaa kuin oppiminen, mutta tässä asiassa se kannattaa! Työ ja johtaminen tulevat muuttumaan merkittävästi näiden välineiden seurauksena. Minulle on ilo päästä näkemään muutos eturintamassa ja toivon, että sosiaalinen intranet tulee notkeuttamaan työyhteisöjen arkea mahdollisimman laajalti.

Tartutaan siis tähän perinteikkääseen etu-alasivu jumahdukseen lähestymällä verkkopalvelun suunnittelua käyttäjien ja käyttäjäpolkujen kautta.

Lentokenttä käyttöliittymänä yhtä flowta

Lähestytään aihetta lentokentän kautta: kuvitellaan lentokenttä yhdeksi isoksi käyttöliittymäksi. Nyt saadaan mielenkiintoinen lähestymistapa verkkopalvelun suunnittelulle.

Nopeasti ajatellen voisi päätellä kentän pääsisäänkäynnin näyttelevän tärkeää sisäänkäyntikanavaa. Syvempään tarkastellessa muistuu mieleen, että jostainhan ne lennot myös tulevat ja osa saapuu kentälle myös jatkolentoyhteyksien kautta. Näille jatkolennoille pääsisäänkäynteinä toimivat lentokenttäbussit, tuubit ja erilaiset opasteet.

Palataan vielä kentän pääsisäänkäynnin kautta tulijoihin. Heitäkin on monenlaisia: autolla, bussilla ja junalla saapuvia. Työmatkalaisia ja lomalentoa odottavia. Jokaisella omanlaisensa motiivit. Mutta moniko heistä muistaa jälkikäteen millainen tämä sisäänkäynti kentälle tullessa oli? Mielessä on jo ennen varsinaista asemaa moni muu asia. Missä ovat liput? Olenko ajoissa ja missä on minun lentoyhtiöni chek-in? Lentokentän sisäänkäynti on heille reitillään pelkkä ovi, jota harva edes huomaa – ellei se sitten ole rikki. Oleellista on itse kokemus parkkipaikalta koneeseen! Ja jos tarkkoja ollaan, polku alkaa jo ennen lentokenttää matkavarauksesta ja oniline-checkinistä.

Lentokenttä on hyvä vertauskuva verkkopalvelulle. Verkkopalveluun saavutaan milloin mistäkin ja mitä erilaisimmilla laitteilla ja yhteysnopeuksilla. Saapujien motiivit, taustat ja mielialat myös vaihtelevat. Saapumissuuntia on useita – hakukoneet, erilaiset linkkijaot, feedit tai vaikkapa palvelun 404-sivu. Käyttäjää ei voi käskeä saapumaan palveluun juuri sen meidän suunnittelemamme etusivun kautta. Ja vaikka käyttäjä etusivun kautta saapuisikin, pohtii hän jo saapuessaan omia tarpeitaan ja tavoitteitaan ja näkee palvelun näiden omien motiiviensa kautta.

Ihminen voi vastaanottaa kerralla rajallisen määrän informaatiota. Hyvä esimerkki tästä on tämä YouTube-helmi:  http://youtu.be/Ahg6qcgoay4

Tunne osana kokemusta

Emme aina ole vastaanottavalla mielellä liikenteessä. Niin verkkopalveluun kuin lentokentällekin saapuja saattaa olla myöhässä ja kovan paineen alla. Stressi ja huoli painaa. Ehdinkö lennolleni, mitä jos myöhästyn? Verkkopalveluun saapuessa käyttäjä kokee samanlaisia tunteita. Kiire, huono nettiyhteys ja toimimaton linkki voivat olla käyttäjälle varsin merkittävä vastoinkäyminen.

Olennainen esiin – ja nopeasti

Miten auttaa käyttäjää löytämään palvelusta hänelle tärkeä sisältö ja opastaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa? On tunnettava palveluun saapuja ja osattava antaa hänelle heti kättelyssä oikea polun alku.

Itse ajattelen verkkopalvelua käyttäjäpolkuverkostona, josta jokaisen käyttäjän tulisi löytää oma polkunsa vaivattomasti riippumatta siitä, millä laitteella ja mihin käyttäjä saapuu. Polut risteävät ja samalla kokonaisuus hahmottuu. Pelkkä navigaatio, bannerit ja muut ohjaavat linkit eivät tee polkua: huomioida pitää paljon muutakin. Miten palvelemme käyttäjää vaikkapa tilanteessa, jossa hän poistuu palvelusta ja palaa sinne myöhemmin? Löytääkö hän edelleen jo aikaisemmin esimerkiksi ostoskoriinsa poimiman tuotteen?

Suunniteltaessa käyttäjän polkua tulisi siis pitkin matkaa pysähtyä ja pohtia, millaisiin kysymyksiin käyttäjä matkallaan törmää. Löytää ne kohdat, joissa hän tarvitsee eniten tukea matkallaan. Tukea tulee myös harmistunutta käyttäjää. Aina on pohdittava mikä saa käyttäjän saapumaan juuri tähän verkkopalveluun ja miten palvelu voisi parhaiten antaa vastinetta käynnille? Käyttäjälle jäävä kokemus on aina yhtä arvokas, oli hän jättämässä reklamaatiota tai tilaamassa tuotetta.

Kirjoitin aikaisemmin verkkopalvelun persoonien suunnittelusta (http://blog.ambientia.fi/2012/02/09/persoonasuunnittelulla-parasta-palvelua-juuri-minulle/). Se on hyvä lähestymistapa suunnittelussa tunnistaa käyttäjiä ja eläytyä heidän tavoitteisiinsa ja toiveisiinsa. Pelkkä persoonan kuvaus ei kuitenkaan riitä. On jaksettava viedä työ pidemmälle. Polkuja suunnittelemaan siis!

The point for the warm-up cruise was to enjoy a change from the Finnish Liferay scene, a chance to gather together and talk about interesting Liferay-related ideas – in Finnish. Both Liferay and Red Hat were sponsoring the happening. It was a pity that we were not able to attract more of a crowd because we had interesting presentations and even better talks after the official show was over.

Opening of the show

Ambientia’s CEO, Ville Availa opened the show with some remarks about Liferay’s development in Finland in contrast to its experiences in Sweden.

SAML and Liferay, Mika Koivisto

Mika flew in from Los Angeles to give us a presentation,  a very  interesting one at that, about Liferay’s SAML capabilities and treated us to some illuminating examples of how the ideas are actually working in practice. He explained that Liferay can act both as a SAML Service Provider and also as a SAML Identity Provider.  We learned that when the feature was being developed, some of the main test targets were Liferay itself, Google Apps and Salesforce.com. Mika also demonstrated on his computer how a user may login from [a] Liferay Portal to Salesforce.com with the SSO features. When requested, Mika even explained how a portal-ext.properties file needs to be modified for [an] SAML configuration.

Mika clarified that the SAML functionality is available only as a part of EE subscription. Roadmap for Liferay 6.2. will most likely include WS-Security, Management UI and improve scalability for the feature.

Mika’s presentation about SAML and Liferay

Boosting your portal with JBoss, Janne Korhonen

He started with the background of the Red Hat and JBoss projects in general. Even today Red Hat’s value proposition is based on support and a seven-year lifecycle of the products.  He also talked about the Red Hat and the Liferay subscription models as being quite similar in comparison.

To me, the most interesting part of Janne’s presentation was the last slide. He had compiled a slide, outlining how Red Hat’s products might enhance and extend the features of portal implementations. The categories of how the products can help are:

-          ESB and integration platform (JBoss Enterprise SOA Platform)

-          Data integration and virtual databases (JBoss Data Services Platform)

-          Rules Engine (JBoss Enterprise Rules Management System)

The demonstration of how Red Hat and Liferay products may be used together symbiotically provided me with an excellent bridge to my own presentation.

Liferay and JBoss SOA Platform working together, Henri Sora

I think my presentation went well. At least the guys had the patience to listen to it and they even showed enough interest to ask some questions – and to credit the architecture. Thanks!

You may check out my presentation from Slideshare at

Liferay experiences, Henri Leisma

The other Henri from Ambientia made a timeline of our Liferay experiences from the humble beginning to the present day. Henkka explained about:

-          Bovallius

-          Metalliliitto

-          Musiikkitalo

-          And certain other sites we cannot mention

Henkka’s presentation identified Liferay challenges, experiences and learning processes over the course of time. He also provoked some comments with certain responsive design principles and asset publisher usage.

In aftermath of the show

After the official presentations, we were treated to some really excellent food, discussions and beer. And the original awkwardness we encountered at the beginning of the journey was almost completely forgotten!

The warm-up bands have finished now. It is the time to open the curtain for the actual Symposium.

The session was launched with presentations about the history of Kanban and some of its fundamental theories and rationales. After the ideas had settled in, Hermanni picked up some dice and gave us directions on how to play the getKanban game . It was, hands-down, a true pedagogical success. The teams were lively and fully engaged both while playing – and also while arguing about the final results. The game teaches many of the principles all at once, right up front and I think most of the ideas were well received. For example, when our people have been implementing their own Kanban boards at the office, they have referred to the game numerous times.

Dice and getkanban game

The sweet spot

I think our teams are right in the sweet spot of Kanban. The teams receive a number of maintenance tasks and issues via our Service Desk related to the clients they are working with. Further, the team members have new feature requests to implement for the same applications. Kanban makes work queues more visible, and therefore, it is easier for stakeholders, such as our sales and management teams, to follow the progress of the teams.

Jari, Laura and Juha playing

The change over to Kanban

The teams started immediately to align their work scheduling algorithm with Kanban’s. The earlier pre-Kanban scheduling techniques we used at Ambientia were a mix of our own inventions and Scrum. Our own methods, which were developed during the 16 years Ambientia has been in existence, have met with varying degrees of success. I heartily endorse Kanban as a most welcome replacement for our in-house methods. Accordingly, a lot of old habits are going to have to be changed and refreshed in order to get in line with the Lean Thinking orientation that Kanban is based on.

Anna and Tommi concentrating

Looking forward

Henri Sora at taking notes

Hermanni, thanks for the nudge! The change over to Kanban has now begun. It’s going to be a long journey; I am most eager to see when we have our first real results and experiences based on the teams’ work as Lean Thinking practitioners.

Minna, thanks for the excellent pictures!

Kehittämiskonsultti, KTT Harri Nieminen Ambientialta pitää seminaarissa oman puheenvuoronsa liittyen digitaalisten ratkaisujen rooliin tietämyksenhallinnassa.

Haastattelimme Sini Marttista, joka vastaa tapahtuman järjestelyistä NIVEUS LUXilla.

Sini, mikä on oma roolisi seminaarissa?

Olen vastuussa NIVEUS LUX liiketoiminnasta Suomessa. Liiketoimintamme on aloitettu helmikuussa 2012 ja kyseessä on ensimmäinen järjestämämme tapahtuma. Tehtävänäni on varmistaa, että järjestämme laadukkaan seminaarin, jonka sisällöllä on todellista arvoa asiakkaidemme liiketoiminnalle.

Miksi tällainen seminaari järjestetään ja mitkä ovat kävijätavoitteet?

Ikääntyvä työvoima, innovaatioiden kasvava merkitys ja tarve organisaatioiden kilpailukyvyn edistämiseksi. Lisäksi esimerkiksi kotimaassakin pinnalla olleet henkilöstön vähentämiset haastavat organisaatiot etsimään uusia ja tehokkaita ratkaisuja organisaatiossa olevan tietämyksen luomisen, kehittämisen, jakamisen sekä varastoimisen optimoimiseksi.
Aihe on ajankohtainen ja halusimme tuoda ulkomaalaista osaamista kotimaisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Seminaari pidetään tarkoituksella pienenä hyvän vuorovaikutuksen takaamiseksi. Haluamme tarjota jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden tutustua ja keskustella asiantuntijoidemme kanssa. Mukaan mahtuu ensimmäiset 40 ilmoittautujaa.

Kerro hieman seminaarin yhteistyökumppaneista.

Seminaari järjestetään yhdessä K3-Cubed Ltd:n kanssa, joka on tietämyksenhallinnan asiantuntijayritys Britanniasta. Yritys on tunnettu heidän lukuisista julkaisuistaan, patentoidusta K-Core mallista, sekä aktiivisesta toiminnasta KM yhteisössä ympäri maailmaa. Mukana on myös arvostettu Edinburghin yliopisto, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden suorittaa Professional Knowledge Management sertifikaatti -kurssin edullisesti kotimaassa. Mukaan lähti myös Bläk Members Club, jonka avulla voimme taata osallistujillemme myös puitteiltaan unohtumattoman ja ainutlaatuisen seminaarikokemuksen.

Millaisia puhujia seminaarissa on luvassa?

Tavoitteenamme on tuoda alan tunnustetuimpia toimijoita maailmalta Suomeen. Iloksemme mukana on David Gurteen, joka voitti Ark Groupin elämäntyöpalkinnon työstään tietämyksenhallinnan parissa vuonna 2010. David Griffiths edustaa K3-Cubed Ltd:ta. Hän puhuu tietämyksenhallinnan kriittisestä tarpeellisuudesta liiketoiminnassa ja siitä, kuinka organisaatiot voivat tietämyksenhallinnan avulla tehostaa toimintaansa ja vahvistaa kilpailukykyään.
Mukana on myös Brian Moon, joka esittelee Concept Mapping -tekniikkaa ja Ambientian Harri Nieminen, joka esittelee digitaalisia ratkaisuja. Tarkoituksena on tuoda esille erilaisia ratkaisuja ja näkökulmia. Tietämyksenhallinta on teknologiaratkaisujen lisäksi myös paljon muuta. Puheenvuoroissa tuodaan esille käytännöratkaisuja ja esimerkkejä organisaatioiden todellisesta toimintaympäristöstä. Käytännönläheisyydestä pitää huolta myös Udo Flachsin asiantuntijapuheenvuoro.

Onko seuraavien seminaarien jatkosuunnitelmia jo selvillä?

Tarkoituksenamme on järjestää toinen seminaari ensi syksylle. Silloin aiheena on innovaatioiden strateginen johtaminen. Haluamme tuoda kotimaisille toimijoille inspiraatiota ja käytännön ratkaisuja maailmalta sekä edistää kansainvälistä verkostoitumista. Kotimaisen liiketoiminnan edistäminen on meidän kaikkien edun mukaista.

Kiitos haastattelusta Sini!

Roolikorttien pohjat oli jo tehty ulkoisten HR-konsulttien ja projektipäälliköiden yhteistyönä, kun sain ne nähtäväkseni. Täysin käytäntöjä ja rooleja tuntematta oli haastavaa – mutta myös mielenkiintoista! – uppoutua alan tehtäviin, kehittymismahdollisuuksiin ja etenemiskriteereihin. Oikoluin, järjestelin ja yhdenmukaistin sisältöä sekä lisäsin ominaisuuksiin asioita, joita moni lienee pitänyt itsestäänselvyytenä: millaisia persoonia Ambientialle halutaan töihin ja millaiset piirteet tukevat etenemistä uralla.

Konkreettisten ja selkeämmin hahmotettavien polkujen avulla urasuunnittelu ja -ohjaus tulee olemaan helpompaa ja joustavampaa kuin aiemmin. Usealla paikkakunnalla toimiminen luo toimintaan omat haasteensa. Ylipäätään tehtävien kirjaaminen ja yhtenäistäminen oli siis paikallaan ja oli motivoivaa tehdä työtä asian kanssa, sillä hyödyllisyyden kohtasi konkreettisesti prosessin edetessä.

Urapolkujen kirjaamisella saavutetaan työnkierron ja urasuunnittelun lisäksi muitakin kehittymisen kannalta olennaisia etuja, joita ei ehkä tule heti huomanneeksi. Urapolkuja käytetään toki hyväksi kehityskeskusteluita käydessä, jolloin sekä esimies että uraansa pohtiva alainen pääsevät yhdessä näkemään koulutuksen ja työssä oppimisen tuomat mahdollisuudet. Urapolkujen ja kehityskeskusteluiden yhdessä tuoma tieto yrityksestä löytyvästä osaamispääomasta on tärkeä työkalu kasvavassa ja kehittyvässä organisaatiossa, nimenomaan osaamisen johtamisen näkökulmasta. Myös työntekijän kannalta urapolkujen luominen on ensiarvoisen tärkeää, sillä oman osaamisen kehittäminen ja työnantajan sitoutuminen työntekijään tuovat luottamusta omaan uraan ja mahdollisuuden keskittyä työntekoon.

Pääsin mukaan myös urapolkujen läpikäymiseen ryhmäriihissä, kiitos Lauran Joensuusta hankkiman tuliaispöpön. Koska olin jo tutustunut roolikortteihin, mukaan oli luontevaa hypätä. Riihissä kävimme lävitse urapolkujen muodostumista ja tehtäviä: kullekin alueelle on vastuuhenkilö, joka on kirjoittanut auki alueen urapolkuja ja kehitystä. Eri ryhmien tarve käydä roolikorttien sisältöä läpi vaihteli paljon ja osalla ryhmistä muokkausta tehtiin kovalla kädellä, osalla taas sisältö oli jotakuinkin selvä. Keskustelunaiheet vaihtelivat tittelin nimestä ja riittävyydestä aina urapolun pituuteen ja tulevaisuuden visiointiin ja suorastaan maalailuun asti!

Urapolkujen tuomat hyödyt ja mahdollisuudet ovat siis lukuisat. Suosittelen urasuunnitteluprosessia kaikille yrityksille, jotka haluavat pitää huolta henkilöstön kehittymismahdollisuuksista ja sitouttaa työntekijöitään organisaatioon.

More teamwork

At the earlier FedEx Day sessions, the participants mostly were mostly engaged in solo efforts,” i.e worked on invidividual efforts. They invented, coded and presented their work by themselves, on their own, rather than in teams. Now the structure is different. We basically have one relatively simple library application that will have three different interfaces: one for Android devices; one with Phonegap for multiple platforms; and one for the Web. In light of the intertwined nature of these projects, the guys felt it would be more conducive to creativity to assemble three teams all involved in related work. The idea of teamwork here makes excellent sense to me. After all, one of the original points/intentions of a FedEx Day was to allow the participants to select the most synergistically dynamic combination of teammates.

The projects of this 6th FedEx Day session were:

• Using KML files with Google Maps in Liferay
• Simple book reservation application as a Proof of Concept of the Play Framework
• Mobile interface to the POC with Phonegap
• Ambientia’s Sonar environment tweaking
• Kanban board development
• Responsive design for a web site

Skippers

This time, there were a couple of developers who wanted to skip the intensity of the FedEx Day exercises in order to devote their creativity to current work projects. I totally understand that rationale because, frankly, it is a godsend sometimes when a meeting gets cancelled. And indeed, this whole issue of how time is best spent emerged as one of the key topics covered at Ambientia’s 6th FedEx Day. In conclusion, at this event, the time was well spent for Ambientia staff whether they chose to strengthen their skills and inspire creativity in the workplace, or whether they chose more practically to address the real life needs of our customers.

The Winner

The winning team was obvious. The guys that worked with the simple book reservation application and Phonegap got about 45 % of the votes. Therefore, they were awarded more project time to complete the work.

Thanks for all of the participants for the great work you did!

Wäinö Aaltosen kohua herättäneet patsaat vuodelta 1932 istuntosalissa.

Yksi Ambientian arvoista on asiakkaiden toiminnan ymmärtäminen, joten tutustuminen asiakkaidemme toimintaan on välillä paikallaan. Ambientian seitsemän hengen tiimi vieraili paukkupakkasien aikaan kansakunnan kehdossa eli Eduskuntatalossa. Tauon vuoksi saleissa ja ravintoloissa oli aivan hiljaista, mutta taustalla valmistauduttiin jo seuraavalla viikolla tapahtuviin valtiopäivien avajaisiin. Ajankohta tarjosi hiljaisuuden puolesta myös hyvän mahdollisuuden vierailla ns. pikkuparlamentin rakennuksessa.

Meitä kierrätettiin läpi korkeiden käytävien ja salien. Mielenkiintoisimmat puolet eduskuntatalosta olivat juuri ne puolet, joita ei tv-ruudulta yleensä näe: portaikot, katot, valaisimet… Eduskuntatyö etenee oma vauhtiaan ja teknologia omaansa. Kannettavat ovat vielä istuntosalissa kiellettyjä, mutta tabletteja siellä kuitenkin niiden näppäimistön puuttumisen vuoksi käytetään. Puheet ja aineistot on siitä paperia helpompi lukea läpi.

Rakennusten monimuotoinen arkkitehtuuri ja taide-esineet huipentuivat suuren valiokunnan katossa olevaan, toista tonnia painavaan kristallisommitelmaan, jota ei sijaintinsa vuoksi koskaan näy kamerakuvissa. Vähän bling-blingiä siis harmaiden poliitikkojenkin joukkoon tai oikeastaan yläpuolelle.

Ambientian konsultit valtiopäiväsalissa

Asiakkaiden toiminnan ja taustojen ymmärtäminen on tärkeää ja siksi vierailuja asiakkaiden luokse pyritään tekemään. Olemme aina kiinnostuneita näkemään uusia paikkoja, ihmisiä, toimialoja sekä prosesseja. Nyt tehty käynti tarjosi näkymiä talon toimintaan ja kulttuuriin. Nyt ymmärrämme taas varmasti paljon paremmin sitä ajoittaista kiirettä ja toistaalta hiljaisuutta, joka talossa aina vuoroin vallitsee. Kiitokset Eduskuntatiedotukselle mahtavasta vierailusta!

I’m attaching a list of the sessions I attended, along with some of my comments. From the list, it’s easy to see what kinds of topics are popular now and why, things like functional programming, cloud services, scalable “stateless” frameworks, and polyglot data architectures.

We developers need tools for developing highly scalable applications for multi-processor or cloud platforms, where we don’t have full control.

Agile methodologies are now mainstream and it’s accepted that the only thing that is constant is change. So, we need agile frameworks, languages and platforms for developing apps in environments where requirements change regularly.

A good example is a small startup company: one day your cool social app has 100 users in a day; the next day, the usage explodes and your app has to handle 100,000 users in a single day. At the same time, those 100,000 users start asking for new features and start finding bugs. You won’t be in business long, if you can’t respond to those demands rapidly .

But now to the list (to the program). :

Day 1.

1.    Agile Architecture – A Design for Replaceability (Marcus Ahnve, Valtech)

The talk began with an acknowledgement of the problem that  IT systems are usually way overly monolithic, in other words, IT systems have developed into “behemoths”: massive ungainly, slow-moving, inflexible monsters.This monolithism then affects  application “replaceability.” Everything has to deploy at same time, i.e login, searches and the public or admin parts of an application. If one part changes, everything has to build and deploy all at the same time. Also, if the application is a good one, but you would like to change or improve something, for instance, only the login part which is bad, such tweaking is usually an impossible task.

The speaker offered a solution where the developer would only standardize data and communication protocols. Then, you would divide the application up into smaller parts such as the login, or the oAuth; the admin, the public aspects, etc. Then you could deploy and change those parts independently, without causing any downtime in any of the other parts.

You may also develop or change those individualized parts without having to touch or disturb any others. The problem is where and when does integration happen? In the database? Or do we create some application integration layer which will be able to consolidate the parts? The speaker failed to give any clear solutions for bringing about a unification of fragmented part,  and when to respond, he said rather cryptically that “it depends”. I think that if the integration is done wrong, it could lead an “old school silo type” of development, which leads to unwanted code — and functionality — duplication. And what about DDD? Do you really want to create many different user objects for different parts of the application?

2.    Unleash Your Domain (Greg Young)

The main idea behind this presentation was the following query: what if we put an audit log into the center of the system instead of a normal database? A database could be inserted or included there, but not in the role it usually has.  The data base would not be used to store master data anymore; instead it would store snapshot data for reports and other such documents. If we are seeking an absolute state of system, we may then reconstruct it using events which are stored in audit log. This strategy leads us to the situation where we don’t store data anymore; we store behavior. We don’t do deletes or updates anymore, all data is immutable. We get very scalable and fault-tolerant systems, where problem solving is easy; you always know what has happened at certain moments in time. Also you may create different systems for writing and querying data. (Command and Query Separation)

I suggest that you check out this technique on the net. The technique of  rethinking the role of the traditional database has been presented several times at different conferences. Your research into the matter may help you to unleash some very refreshing ideas. It happened that way for me.

3.    The Curious Clojureist (Neal Ford, ThoughtWorks, Inc)

I’ve only written  very little about Clojure code, so I wanted to go back to it and check out what it could do for me. This talk was also targeted at programmers who are novice clojureists. The speaker not only gave a good picture of the language itself, but also about the basic principles of the programming paradigm. The talk also demonstrated how differently you do things functionally using Clojure versus Java, using the imperative or object-oriented style.

I found an illuminating description of the distinction between imperative programming and functional programming in Wikipedia: “in computer science, imperative programming is a programming paradigm that describes computation in terms of statements that change a program state,” whereas “functional programming is a programming paradigm that treats computation as the evaluation of mathematical functions and avoids state and mutable data”. (Wikipedia)

4.    The road to REST (Rickard Öberg, Neo Technology)

This presentation was basically about how to implement good REST service. The speaker first brought up the subject of the Richardson Maturity model (article). If you don’t want to follow that link, here is short description of it:

“A model (developed by Leonard Richardson) that breaks down the principal elements of a REST approach into three steps. These introduce resources, http verbs, and hypermedia controls.” [Martin Fowler]

Then, the speaker instructed the attendees on how to implement a model level 3 REST API. He advised that we have to concentrate on  implementing use cases via REST services, and not exposing domain or pure data. Technically, the speaker recommended Restlet, a framework for tinkering with REST stuff.

Day 2.

1.    Functional Thinking (Neal Ford, ThoughtWorks, Inc)

This presentation was one of the ones I had looked forward to the most. I really like the way Neal Ford speaks and, lately, I have been very interested in functional programming concepts and how to use them with “non-functional” languages.

Actually, one of the main points of the talk was that functional programming is not language-dependent; it’s rather more of  a way to think.

The presentation offered some really cool examples of how to implement some common problems with common languages when using the functional programming style. Those problems were solved by using some functional languages, such as Groovy and Clojure. Here are some of the ideas I captured during the session & entered into my notebook:
-    In Java, you need nouns to carry verbs. (UndoManager.execute() vs. undo())
-    No shared state, nothing to hide.
-    If you use recursion, you don’t have to worry about state; JVM handles it.
And I almost forgot: there are a couple of libraries which make Java even “more functional”:  Functional Java and lambdaj.

2.    SQL, NoSQL, NewSQL? What’s a developer to do? (Chris Richardson)

One of the main points of this session was that you should use the right tool for the right job. There are some limitations in relational databases for some use cases.  Here are some quotes:

- Polyglot persistence architecture; you may use multiple databases in the same application for logging, business data, etc.;
- Choose carefully;
- Encapsulate data access code so changing database is easier later on, if need be.

3.    ”git push” Java & Play! Apps to the Cloud (James Ward, Heroku)

This presentation was actually a live demo on how to implement and run applications on Heroku service. The presenter used Spring  or roo and Play! frameworks to implement the applications. I have to say that Heroku, combined with Play! seems to be a very rapid and usable platform for web application development. All developers should check it out! There are over 1,000,000 applications running on Heroku and it’s still growing.

4.    Is Object-Oriented Programming in Java Possible? (Kevlin Henney, Curbralan)

This session was a good one, but, if I’m somehow going  to comment on it, I’m going to have to watch it again. And I will.

5.    Regex Applied – When Regex is a Winner (Staffan Nöteberg, Rekursiv AB)

I’ve got nothing to say about this presentation; in a word, it was bad. Yes, there were some good ideas about regex and when to use it and when not to. But, in the main room? No way. I’m pretty sure that the speaker didn’t have or didn’t take enough time to build up/work on his speech. But, the worst thing was, after giving such a talk, the guy then turns around and advertises his regex training. At the end of the session.  If I had been in his shoes,  I would certainly not have called attention to my training. The session most assuredly did n’t put his teaching skills in a good light.

6.    We visualized, we saw, we changed (Leonard Axelsson, Mojang)

Cool information about how to use the Graphite tool for visualizing application behavior and how this strategy/technique helps you develop things. This session was a half hour one, or a “coffee session”.

7.    Cool Code (Kevlin Henney, Curbralan)

The Keynote speech. In my opinion, last year’s keynote speech — Neal Ford’s “Abstraction Distraction” –  was better in a number of ways than this year’s keynote speech  — which isn’t saying that this year’s keynote wasn’t any good.  Or rather, it wasn’t bad. Where Neal’s presentation was informative and entertaining however, this year’s keynote was mainly just entertaining. We were shown some amusing and exceptional unusual code and applications accompanied by some funny stories about them. The keynote this year was a nice ending for a nice conference, but nothing out of the ordinary, nothing that exceeded my expectations.

Final Words

Overall, the conference was a good way to spend some time better than being at work. I attended last year, too, and enjoyed it more; but maybe the reason was that it was my first time. Now I knew what to expect and maybe I expected too much.

I’m not usually envious of people and I’m especially not envious of Swedish people; but this conference does give me some reason to be envious. Year after year, those guys are able to draw some really good speakers. There are lots of happy developers over there in Sweden, I think.

Maybe someday, this conference could be held in Finland? Reactor Dev Day was a good start and now the Scandinavian Agile Conference is coming up next month. Let’s see, maybe things will start to take shape in Finland, too. I mean, at last, we’ve got our own JUG in Finland. Right? Maybe that says something?