← Back to front page

Pitkyn CC-kysymykset – Tarmo Toikkanen vastaa

johannablogiHelteistä heinäkuuta!

Palasin tänään kesälomalta palaveeraamaan ensi viikon ohjelmasta: raportoimme silloin golfin EM-kisoja sosiaaliseen mediaan, etupäässä Facebookiin. Viikosta tulee paitsi hauska myös opettavainen ja odotan sitä innolla. Golfin lisäksi ekaan työpäivään mahtuu myös eräs juttu, joka jäi lomanaluskiireissä roikkumaan.

Pidimme nimittäin jo kesäkuun alussa Tampereella teema-aamun someen liittyen. Yleisöstä heiteltiin sellaisia kysymyksiä, että päätin hankkia asiantuntijan niihin vastaamaan ja Toikkasen Tarmo suostuikin ilomielin haastateltavaksi. Joten aloitetaanpa sitten.

Terve Tarmo! Jossain yhteydessä esittelit itsesi Creative Commons –asiantuntijaksi. Miten sellaiseksi tullaan?

tarmog

Kuten minkä tahansa alan asiantuntijaksi – kovalla työllä. 10 000 tuntia tavoitteellista harjoittelua riittää minkä tahansa alan asiantuntijaksi tulemiseksi, mutta tällaisilla uusilla aloilla riittää vähempikin, jotta tuntee aluetta riittävän hyvin voidakseen neuvoa muita. Varmaan tämän maan kovimmat CC-asiantuntijat ovat Herkko Hietanen ja Ville Oksanen Turre Legalista ja he lakimiehinä voivat myös antaa lakiteknisiin kysymyksiin luotettavan vastauksen. Oma taustani on teknologiassa, psykologiassa ja opetuksessa, joten en väitäkään olevani lakimies. Mutta avoimia lisenssitekstejä on tullut luettua avoimen lähdekoodin osalta melkoisesti ja väittäisin ymmärtäväni, mistä niissä on kyse. Ymmärrystä tietysti auttaa se, että on tottumusta lukea kapulakieltä ja teknisiä dokumentteja ja selvittää, mistä niissä on kyse.

Mitä Creative Commons käytännössä tarkoittaa (mummo-kielellä kiitos)?

CC Giuli-O

CC Giuli-O

Tehdessäsi luovan teoksen, kuten kirjoituksen, videon, valokuvan tai äänitallenteen, tekijänoikeuslaki antaa tekijälle yksinoikeuden päättää, miten teosta saa käyttää. Kun tällaisen teoksen laittaa verkkoon muiden katseltavaksi, saavat he katsella sitä ainoastaan yksityiskäytön piirissä. He eivät siis saa esimerkiksi esittää sitä muille, jaella sitä muille, tai tehdä siihen muutoksia. Creative Commons (CC) on helppo tapa teoksen tekijälle antaa vaikkapa jakelu- ja muunteluoikeudet kaikille muillekin.

Verkossa jaetaan tekstiä, kuvia ja videoita muiden nähtäväksi. Esimerkiksi YouTubeen lisätään joka minuutti vuorokauden edestä uutta katseltavaa ja tieteellisiä julkaisuja tuotetaan nykyään viiden vuoden lukuhetken verran joka päivä, puhumattakaan kaikesta muusta materiaalista. Ongelmana ei enää ole jakelun kalleus, vaan se, että oma sisältö ei saa yleisöä, kun luettavaa ja katseltavaa on niin paljon. CC-lisenssillä tekijä voi antaa muille luvan jaella teosta eteenpäin, jolloin teos saa lisää yleisöä, kun sen löytäneet levittävät sitä kavereilleen. CC on siis tapa kasvattaa teoksen yleisöä ja lisätä siten sen tuottamaa hyötyä sekä yleisölle että tekijälleen.

Missä muissa asioissa olet asiantuntija?

CC Jonathansin

 

Olen oppimispsykologi ja tutkin oppimisen ja teknologian leikkauskohtaa. Koetan selvittää, miten teknologialla voidaan todella parantaa oppimistuloksia. Sosiaalinen media on tullut hyvin tutuksi viimeisen vuosikymmenen aikana, samoin kaikenlaiset oppimisalustat. Suhtaudun tekniikkaan kiinnostuneesti, mutta kriittisesti. Koulutukseen ei tule työntää teknologiaa vain siksi, että se on uutta ja hienoa. Ensin pitäisi miettiä, mitä oppimistuloksia opetuksesta halutaan saatavan, sitten miettiä, mitkä aktiviteetit näitä tuloksia voisivat tuottaa, ja vasta lopuksia miettiä, mitkä työkalut tukevat parhaiten näitä aktiviteetteja.

 

CC katutaide Flickr.com

Syy miksi halusin haastatella sinua on kiperät kysymykset, joita minulle Pitkyn teema-aamussa keväällä esitettiin. Katsoimme siellä Flickristä Tampere-aiheisia kuvia, ja valitsimme näkyviin Creative Commons-kuvat, joita saa muokata ja käyttää kaupallisesti . Joku esitti kysymyksen: voiko kuvien lisenssejä muuttaa ja vastasin, että tietysti voi – jos on ensin rajannut kaikki oikeudet itselleen, voi myöhemmin päättää jakaa kuvan kaikkien kanssa. Mutta entäs toisinpäin, voiko kuvien lisenssejä myös tiukentaa ja mitä sitten tapahtuu? Jos joku on esimerkiksi käyttänyt kaupallisesti kuvaa, jonka oikeuksia tiukennetaan, onko kuvan ottajalla oikeus vaatia jotain korvauksia? Ja kenellä on todistusvastuu siitä, että oikeuksia on muuteltu?  Säilyttääkö Flickr historiatietoja  lisenssimuutoksista?

CC-lisenssejä ei voi perua, eli jos joku on ottanut teoskappaleen itselleen CC-lisenssin alaisena, hänellä on ne oikeudet pysyvästi. Lisenssin voi kyllä vaihtaa, eli jatkaa teoksen jakelua eri lisenssillä, jos tekijä näin haluaa. Se ei kuitenkaan vaikuta jo jaeltujen teosten oikeuksiin. Periaatteessa kussakin teoskappaleessa tulisi CC-lisenssi olla näkyvissä, mutta valokuvissa se luonnollisesti on melko hankalaa toteuttaa käytännössä. Ja edes kuvaruutukaappaus Flickr-sivusta, jossa näkyy kuva ja lisenssi, ei ole mitenkään todellinen todiste, sillä sekin on liian helppo väärentää. Lopultahan tekijänoikeusrikkomuksissa on kuvan tekijän nostettava kanne ja vaadittava korvauksia, jos hän kokee jonkun käyttäneen kuvaa väärin. Mutta kun hän itsekin tietää, että kuva on ollut jakelussa avoimella lisenssillä, tätä tuskin tapahtuu.

Flickrissä luultavasti lisenssimuutoksien historia tallentuu, mutta sitä ei tietääkseni suoraan pääse näkemään palvelussa. Mutta luulisi, että oikeudenkäynnissä voitaisiin kyseinen tieto kaivaa esiin.

 

CC Javier Aroche

Blogissasi http://tarmo.fi/blog/2010/03/03/kuvien-kaytto-esityksissa-tekijanoikeuden-harmaa-alue/ kirjoitit näin:

Periaatteessa netissä julkaistun kuvan liittäminen osaksi omaa teosta olisi mahdollista seuraavissa tapauksissa:

  1. Kuvan yhteydessä on käyttöehto eli lisenssi, joka mahdollistaa käytön. Tällainen olisi esim. Creative Commons -lisenssi.
  2. Teoksen tekijä on erikseen hankkinut luvan kuvan käyttöön kuvan tekijältä. Yleensä kuvan yhteydessä olisi tällöin maininta tyyliin “julkaistu A.A:n luvalla”.
  3. Kuva on lainaus eli sitaatti (22§). Tekijänoikeus mahdollistaa toisen teoksesta osan ottamisen tietyn käsiteltävän asian selventämiseksi. Yhtäältä kuvan lainaaminen osittain on aika hankalaa ja voi jopa loukata kuvan tekijän moraalisia oikeuksia, toisaalta taas kuvan käyttäminen kokonaan ei ole vain osan käyttöä. Suomen oikeusjärjestelmältä on tullut lausunto, jonka mukaan “kuvien lainaamiseen on suhtauduttava pidättyväisesti”.

Mitkä muut lisenssi sallivat kuvien käytön?

CC Gnuckx

 

Periaatteessa mikä tahansa luvan antava tekstinpätkä voidaan ymmärtää käyttöluvaksi eli lisenssiksi. Jos jonkun blogissa lukee, että “saa kopioida”, niin siinä se lisenssi on. Käytännössä tuollaisen oikeuskelpoisuus on sitten eri asia, joten paras vaihtoehto on käyttää jotakin valmista lisenssiä. CC-lisenssit ovat avoimen sisällön osalta kaikkein yleisin ja ehdottomasti suositeltavin valinta julkaisijalle. Etenkin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen dokumentaatiossa näkee vielä GFDL-lisenssiä, joka on suunniteltu nimenomaan dokumenttien käyttöön, mutta nykyisin CC-lisenssejä pidetään suositeltavampana vaihtoehtona (CC BY-SA on oleellisesti sama asia kuin GFDL).

Tekijän antaman lisenssin lisäksi myös verkkopalveluiden käyttöehdot voivat antaa vastaavia käyttöoikeuksia. Esim. YouTuben käyttöehdot sanovat, että videon lähettäjä antaa kaikille oikeuden esittää videoita missä tahansa tilanteessa. Videoiden kopiointi palvelusta on kielletty, samoin YouTuben toiminnan kanssa kilpaileva kaupallinen toiminta, mutta videoita voi tosiaan esittää vaikkapa seminaareissa tai koulutuksissa ilman erillistä lupaa.

 

CC Brenda Starr

Itse käytän paljon Flickrin kuvia, sillä siellä on todella paljon hienoja kuvia aiheesta kuin aiheesta ja ne löytyvät helposti. Sinä käytät ilmaista kuvapankkia http://sxc.hu/ – kerropa siitä lisää.

Flickr sisältää paljon kaikenlaisia kuvia, mutta sieltä on vaikea hakea ns. lehtikuvia (stock photos), joissa on siis yksi asia selkeästi kuvattuna. Lehtikuvapankkeja on verkossa lukuisia ja tosiaan lehtikuvan käytön hinta on pudonnut 50-200 dollarista 1-5 dollariin viimeisen vuosikymmenen aikana. Monet pankit ovat siis maksullisia, eli kuvan käyttöoikeudesta on maksettava muutama taala. Tällöin saa ns. royalty free -oikeudet, eli kuvia saa käyttää vapaasti niin monta kertaa kuin haluaa. sxc.hu on ilmainen lehtikuvapankki, eli sieltä löytyy lehtikuvia, joiden käyttö ei maksa mitään. Sinne voi kuka tahansa myös lähettää omia kuviaan muiden käytettäväksi.

Itse käytän sxc.hu:ta kahdesta syystä: Yhtäältä haluan esimerkkinä opettajille näyttää, että esitysdioihin saa hyvää kuvitusta ilman yhdenkään dollarin tai euron käyttöä. Toisaalta tykkään sxc:n antamasta lisenssistä, jossa ei kuvaa käytettäessä tarvitse mainita sen tekijää – toisin kuin CC-lisenssiä käytettäessä. Tämä ihan vain säästää vaivaa, kun ei tarvitse kuvien tekijätietoja kerätä talteen ja teipata joka kuvan viereen aina, kun niitä jossain käyttää.

Mitä muuta haluaisit aiheesta (tai sen vierestä) Ambientian blogin lukijoille kertoa?

CC Daxtor

Olen kirjoittamassa Ville Oksasen kanssa kirjaa tekijänoikeudesta opetuskäytössä ja sisällöstä merkittävä osa tulee käsittelemään avoimia sisältöjä ja nimenomaan CC-lisenssejä. Kirja ilmestyy näillä näkymin tammikuussa 2011. Jos nyt joku haluaa saada lisää tietoa avoimista sisällöistä, niin olen julkaissut useampiakin aiheesta pitämiäni esitystallenteita Slideshare-palveluun. Esitystallenteet on julkaistu CC BY-SA -lisenssillä, mikä antaa kenelle tahansa oikeuden levittää, esittää ja käyttää niitä missä tahansa tilanteessa, sekä myös parannella tai käyttää osia niistä omissa esityksissään (kunhan minun nimeni mainitaan lopputuloksessa asianmukaiseseti). Esitykset löytyvät kootusti tästä osoitteesta: http://tarmo.fi/blog/media/presentations/creative-commons/

Kiitos haastattelusta Tarmo!

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.