← Back to front page

Tunneälytön tietotyöläinen?

Keskustelimme taannoin kollegoideni kanssa siitä, miten voisimme parhaiten tunnistaa ja tukea alaistemme hyvinvointia elämänkriisin tai uupumisen hetkellä. Eräs mieskollegani heitti sarkastisesti ”Hyvähän teillä naisilla on näitä asioita hoitaa, kun teillä on sitä tunneälyä”. Tähän nohevana kommentoin ”Eikös sitä juuri meidän alalla tarvitakin lisää?”.

Jäin pohtimaan, mistä oikein puhuimmekaan heitellessämme muka-nokkelia kommentteja tunneälystä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tarvitaanko tietoalalla tunneälyä?

Wikipedia määrittää tunneälyn olevan ”kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaiset osat: Miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa. Miten tunteet ilmaistaan. Miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa. Tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti. Tunteiden säätely ja hallinta.”

Tunneälykäs ihminen  tunnistaa hyvin toisen ihmisen tunnetilan ja pystyy toimimaan sen mukaisesti, jopa vaikuttamaan siihen.  Tunneäly on myös tilannetajua. Esimiestyössä tämä on kiistatta arvokas taito.Tunneälyn avulla ihmisiä johdetaan inhimillisesti ja tarkoituksemukaisesti, kokonaisvaltaisemmin. Ja kokemuksesta väitän, että varsin moni alainen on sitä tyytyväisempi, mitä tunneälyisempi esimies hänellä on. Internet on pullollaan tutkimuksia ja kirjoja tunneälyn tärkeydestä esimiestyössä. Myös kursseja löytyy: Tunneälykäs esimiestyö, Esimiesvalmennus ja tunneäly,  Tunnejohtaminen.

Mutta entäpä kaikki muut tietotyöläiset? Eiväthän tietokoneet, bittiavaruudet, pilvipalvelut, serverit ja palvelimet piittaa tunteista. Nykypäivän tietotyöläisistä jokainen on päivittäin tekemisessä kollegoiden ja työkavereiden kanssa. Kukaan ei istu yksin kammiossaan koodaamassa. Työtä tehdään tiimeissä tai parina. Lähes jokainen on suorassa yhteydessä asiakkaaseen.  Seminaarit, koulutukset ja symposiumit keräävät osaajat verkottumaan. Työ on jatkuvaa kommunikointia ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Tunneälytaitojen merkitys korostuu tietotyön luonteen muuttuessa. Tiimikaverin huono päivä on kohdattava, kollegan tarpeet ja kysymykset,  asiakkaan ja esimiehen toiveet ja vaatimukset. Toisaalta itseohjautuvuutta korostetaan. Jokaisen halutaan olevan oman työnsä johtaja.

Niinpä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ja rajojen asettaminen työlle on yhä tärkeämpää. Tunneälyn voi kohdistaa myös itseensä. On taito oppia tunnistamaan omat motiivit ja tunteet eri tilanteissa ja pystyä myös ilmaisemaan ne toisille. Tätä kautta tunneälykkyys toisia kohtaan kasvaa.

On myös todettu, että tunteilla on keskeinen merkitys vaihtoehtojen järkiperäisessä arvottamisessa ja kokemuksesta oppimisessa. Tietoalalla, jossa uuden tiedon omaksuminen ja hyödyntäminen sekä nopeiden päätösten tekeminen on tärkeää,  on tunneälyllä tarvetta. Vaikka normaalitilanteessa tunteiden osuutta tässä on vaikea erottaa, niiden puuttuminen paljastaa asian tärkeyden nopeasti.

Tunneäly  ei ole salatiedettä, vaan taitoja on mahdollisuus kehittää harjoituksen kautta. Elämällä elämää; parisuhteessa, perheenä, vanhempana, ystävänä, ihmisenä. Pysähtymällä välillä pohtimaan omia tunteita ja niiden motiiveja ja seurauksia, tekemällä havaintoja toisten tunnetiloista. Yritykset voivat myös tarjota kursseja niitä tarvitseville.

Aalto-yliopistossa diplomi-insinööriopiskelijat opiskelevät  tunneälytaitoja ja itsensä kehittämistä  osana johtamisen kurssikokonaisuutta. Samat opinnot on syytä sisällyttää jokaiseen insinööri-koulutusohjelmaan.  Tunneälyisiä teekkareita, tietotyöläisiä ja esimiehiä arvostetaan ja näiden taitojen hallitseminen on enenevässä määrin edellytyksenä tietoalan urakehitykselle ja menestymiselle.

Jos siis alkuperäinen keskustelu kollegan kanssa käytäisiin nyt, vastaukseni olisi varmasti hieman erilainen.  Vastaisin hänelle: “Kyllä vain, tunneälyä löytyy minulta ja niin myös sinulta. Rohjetaan hyödyntää sitä entistä enemmän myös työelämässä.”

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.