← Back to front page

Opintopiiristä voimaa itseopiskeluun

Viime kesäloman aikana sähköpostiini oli tullut ilmoitus mahdollisuudesta suorittaa sertifiointikoe, aiheena web-komponenttien kehittäminen (Oracle certified web component developer). Itselläni kyseisen sertifioinnin suorittaminen oli käynyt mielessä useampaan kertaan, mutta jotenkin se oli aina vain jäänyt, milloin minkäkin syyn takia, suorittamatta. Kesäloman jälkeen olin sen verran täynnä virtaa ja aikataulun ollessa muutenkin suotuisa, päätös lähteä mukaan syntyi helposti. Taloudellisia satsauksiakaan tähän ei tarvinnut tehdä, sillä työnantaja kustansi opiskelumateriaalin ja itse kokeesta koituvat kustannukset. Lopulta kokeen materiaali ilmestyi elokuun loppupuolella ja pääsin opiskeluissa alkuun. Sertifiointikokeen materiaalina oli noin 700-sivuinen, englanninkielinen kirja joka sisälsi itse asian lisäksi lukuisia kokeen kysymysten kaltaisia harjoituskysymyksiä.

Olin itse joitakin vuosia sitten hieman vastaavan sertifikaatin suorittanut, joten sinänsä koejärjestelyt ja itse koetilanne olivat entuudestaan tuttuja. Aihekin oli lisäksi viiden vuoden työkokemuksen pohjalta tullut tutuksi, joten ajattelin, että tiedossa olisi sangen kevyttä iltaopiskelua yhtenä, ehkä kahtena iltana viikossa. Todellisuus kuitenkin iski vasten kasvoja jo muutaman kappaleen jälkeen. Vaikka asioita oli työn puolesta käsitellyt paljon, huomasin, että kokeesta ei todellakaan ole tulossa mikään läpihuutojuttu. Toisin kuin edellisessä sertifioinnissa, tällä kertaa kirjan aiheita ei tarvinnut kuitenkaan pähkäillä yksin. Firman sisällä perustettiin opintopiiri, johon ilmoittautui neljä innokasta opiskelijaa. Ideana oli, että joka viikko käydään muutama kappale kirjaa läpi ja jokainen keksii kappaleiden aiheista muille yhden harjoituskysymyksen, jotka viikoittaisessa kokoontumisissa käydään yhdessä läpi. Kysymysten laatiminen osoittautui ainakin itselleni haastavaksi. Se mittaa yllättävän tehokkaasti onko aiheen lukenut ja ennen kaikkea sisäistänyt. Tämän lisäksi ryhmän paine piti huolta siitä, että motivaatiota ja aikaa löytyi aina kappaleen lukemiseen sekä kysymysten laatimiseen. Itseopiskelussahan hyvin yleistä on, että innostus laantuu huomattavasti alun jälkeen ja helposti tulee tuudittauduttua ajatukseen ”kyllä minä sitten illalla / viikonloppuna / kesälomalla opiskelen…” Monesti käykin niin, että ilman säännöllistä rytmiä lukeminen jää yhä vähemmälle ja lopulta painuu täysin unohduksiin. Toki myös tällaisessa kollektiivisessa valmistautumisessa tarvitaan panostusta jokaiselta ryhmän jäseneltä varsinkin, kun kokeen suorittaminen ei ole millään muotoa pakollista.

Itse uhrasin opiskeluun aiheen vaikeudesta ja laajuudesta riippuen pari kolme tuntia per aihealue. Yleensä luin materiaalin ensin läpi, jonka jälkeen kävin läpi kirjan kappalekohtaiset kysymykset. Heti lukemisen jälkeen kysymykset tuntuivat helpohkoilta, mutta jos niiden läpikäynti siirtyi seuraavaan päivään, huomasin, että sangen moni asia olikin unohtunut. Useimpien kappaleiden kohdalla kirjoittelin myös omia koodiesimerkkejä, sillä pelkkä lukeminen meni helposti pelkäksi selaamiseksi eikä pidemmän päälle ollut kovin motivoivaa tai tehokasta. Koodiesimerkeissä saattoi vierähtää helposti pari tuntia (välillä tosin myös aiheesta eksyen), mutta se antoi hyvät valmiudet keksiä kysymyksiä muille ryhmän jäsenille kappaleen sisällöstä. Viikoittaisissa läpikäynneissä kysymyksien vastaukset käytiin läpi ja tarvittaessa vaikeimmista aiheista keskusteltiin enemmänkin. Tällä tyylillä käytiin läpi kaikki kirjan 22 aihealuetta, mihin kului yhteensä aikaa noin neljä kuukautta (tunnustettakoon siis, että joinain viikkoina läpikäynti jäi väliin).

Miten sitten itse koe meni? Jatkoin valmistautumista aina viimeiseen iltaan asti paniikin jo hiipiessä uhkaavasti . Ennen koetilannetta jännitys kasvoi lähes sietämättömiin mittoihin, vaikka vastaavissa tilanteissa en yleensä jännitä. Koe meni kuitenkin läpi, tosin valmistautumiseen nähden tulos olisi voinut olla parempikin: 68% vastauksista meni oikein, läpäisyn rajan ollessa 61%. Kaikki kuitenkin lasketaan eikä prosenttimäärällä niin suurta merkitystä ole, sillä koe arvioidaan hyväksytty/hylätty –periaatteella. Mitään tarkkaa kirjanpitoa opiskeluun käytetystä ajasta en pitänyt, mutta kollegan kanssa arvioimme, että kokonaisuudessaan lukemiseen, kysymysten laatimiseen ja yhteisiin läpikäynteihin kului yhteensä noin 15 – 20 henkilötyöpäivää. Jälkeenpäin ajateltuna tuntuu melko suurelta uhraukselta, sillä opiskelu tapahtui siis yhteisiä läpikäyntejä (noin 30min / viikko) lukuun ottamatta omalla ajalla. Vaikka konkreettisena tuloksena kokeen suorituksesta on vain komea plakaatti toimiston seinällä, antoi opiskelu itselleni paljon lisää intoa jokapäiväiseen työhön sekä myös motivaatiota kehittää itseään ammatillisesti jatkossakin. Ehkäpä seuraavaksi hyökätään Sertifioitu arkkitehti –materiaalin kimppuun.

2 Responses to “Opintopiiristä voimaa itseopiskeluun”

  1. Harri Nieminen

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Voisi kuvitella, että tuollainen opintopiirityyppinen opiskelu on oikeasti oppimisen kannalta jopa tehokkaampaa – ainakin erilaisten oppimisteorioiden näkökulmasta näin pitäisi olla. Kirjoja pänttäämällä sertifiointitilaisuutta varten saanee asiat päähänsä väliaikaismuistiin, mutta elämässähän ei opiskella asioita kokeita varten vaan elämää..? Vai tuntuuko näin jälkeenpäin siltä, että opituista asioista suurin osa on jo unohtunut… luuletko, että testi menisi vielä läpi, jos lähtisit nyt lukematta uudelleen sertifiointiin..?

    • Kalle Kyttälä

      Oppimisteorioista en niinkään tiedä, mutta ainakin omasta näkökulmasta opiskelu oli huomattavasti tehokkaampaa ja järjestelmällisempää verrattuna siihen, että olisin pähkäillyt asioita itsekseni.
      En menisi vannomaan, että koe menisi lukematta läpi näin kolmen kuukauden jälkeen. Koen kuitenkin, että luettuja asioita on jäänyt myös päähän ja opituista asioista on ollut hyötyä ihan jokapäiväsissä työtehtävissä. Toki osa nippelitiedosta on varmasti unohtunut…

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.