← Back to front page

Teollinen internet ja lupaus kilpailuedusta

industrialViime kuukausina kovasti julkisuudessa ja erilaisissa tapahtumissa (esim. Digibarometri) sekä alan blogeissa esillä ollut teollinen internet lupaa pelastaa maailman. Lupaavia ajatuksia pitää tietysti tarkastella myös kriittisesti. Teollisen internetin (tai samaan tapaan Internet-of-Things kuluttajabisneksessä) sanotaan tarjoavan rohkeimmille vahvaa kilpailuetua, mutta mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan?

Teollisen internetin ratkaisuissa on olennaista huomioida, mitä kilpailuedulla tarkoitetaan ja kuinka pitkäaikaista se oikeastaan on. Kun puhutaan osaamisesta ja sen varaan rakennettavasta kilpailuedusta, on hyvä muistaa, mistä kaikesta se riippuu. Kun ei ole fyysisiä rajoittavia tekijöitä (kuten ainutlaatuinen raaka-ainelähde tms.), korostuu onnistumisen edellytyksenä liiketoimintamallin rooli. Informaatio itsessään harvemmin on kilpailuedun perusta, vaan ennemmin sen hyödyntämiskeinojen innovatiivisuus. Nyt digitaaliset ratkaisut luovat siis uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintamallien kehittämiseen.

Monella toimialalla ollaan teollisen internetin ratkaisuja jo tekemässä. Jossain ollaan jo tilanteessa, että pelkästään ollakseen kilpailukykyinen on tarjontaan tuotava digitaaliset ratkaisut tiiviimmin integroituna yrityksen liiketoimintaan, mikä tekee kilpailuedun saavuttamisesta vielä haastavampaa. Hyvänä kriittisenä ajattelumallina kilpailuedun kehittämiselle on ns. VRIO-malli, eli osaamisen tai siihen pohjautuvan teollisen internetin liiketoimintamallin tulee olla asiakkaille arvokas, harvinainen markkinoilla, vaikeasti kilpailijoille kopioitavissa sekä organisaation laajasti hyödynnettävissä. Onko teollinen internet todella VRIO?

Teollisen internetin ratkaisuja suunniteltaessa voisi asiaa lähestyä niin, että teollisen internetin ratkaisut voivat olla kilpailuedun lähde, jos käyttäjille tarjottava palvelu omaa jotain riittävän uniikkia ja arvokasta. Esimerkiksi informaatio (tai sen yhdistäminen fyysiseen tuotteeseen), jota ratkaisun kautta asiakkaille jaetaan, saattaa olla erityisen harvinainen ja vaikeasti imitoitavissa kilpailijoille. Informaation harvinaisuus saattaa perustua myös sen oikea-aikaiseen saamiseen suhteessa siitä maksettavaan kustannukseen – loppukädessä siis liiketoimintamallin innovatiivisuuteen ja siihen kuinka hyvin uudenlaisia internetin mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Informaation hankintakustannus ei välttämättä ole keskeinen asia, vaan sen jalostaminen sellaiseen formaattiin, että siitä voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa. Jos haluaa perehtyä ajatusleikkiin aiheen ympärillä paremmin, kannattaa tutustua esimerkiksi: Architecting the Internet of Things (Uckelmann, Harrison & Michahelles).

Digitaalisuus uudistumisen katalyyttina

Teollisen internetin ratkaisu saattaa olla myös osa laajempaa kokonaisuutta – ainoastaan erityinen lisäarvopalvelu, joka tekee muusta tarjonnasta asiakkaille mielenkiintoisemman. Samaan tapaan moni verkkokauppias on todennut, että pelkkä verkko ei toimi ilman kivijalkakaupan jonkinasteista rinnakkaiseloa. Monesti lähtökohta IoT-palveluiden kehittämisessä saattaa alun perin olla tuotekehityksen tiedonkeruun tarpeet, kunnes oivalletaan laajemmat informaation hyödyntämismahdollisuudet asiakkaiden suuntaan. Uudenlaisten haasteiden edessä ollaan nimenomaan liiketoimintamallin oivaltamisessa riittävän kokonaisvaltaisella tavalla. Loppukädessä tarjottavasta asiakashyödystä aiheutuva kustannus pitäisi olla vieläpä alhaisempi kuin siitä saatava tulovirta. Teollisen internetin ratkaisuista tulee ennen pitkää perusedellytys yritysten kilpailukyvylle, kun kaikki muutkin tekevät vastaavantyyppisiä ratkaisuja. Tässä tilanteessa kilpailuedun saavuttamisen kannalta ratkaisevaksi muodostuu, se, kuinka nopeasti näitä innovaatioita yritykset pystyvät tuottamaan, millaisia uusia liiketoimintamalleja näiden ympärille pystytään luomaan. Lisäksi isoon rooliin voi nousta, millaisia aikaisen omaksujan etuja ehditään nauttimaan, ja millaisen imagon organisaatio pystyy rakentamaan itselleen edelläkävijänä ennen kuin muut ehtivät mukaan.

Erityisesti B2B-markkinoilla yrityksillä on ihan uudenlaisia mahdollisuuksia muuntaa omaa liiketoimintaansa. Aiemmin kaikki halusivat siirtyä laitetoimittajista ratkaisutoimittajiksi. Nyt ollaan siirtymässä tästä taas askel lähemmäs asiakkaan ydinliiketoimintaa, kun tavoitteena on tuottaa heille uudenlaista lisäarvoa optimoimalla asiakkaan liiketoimintaa digitaalisesti tuotettavien ratkaisujen ja internetin avulla. Vaikka digitaalisuus lisääntyy, on liiketoimintamalli edelleen keskiössä. Näin ollen yritysten kyky luoda uusia innovaatioita ja liiketoimintaa digitaalisessa toimintaympäristössä muodostaa yhä keskeisemmän osan kilpailuedusta jatkossa.

Leave a Reply

  • (will not be published)

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.