← Back to front page

Hyppy tulevaisuuteen – Hyvän roadmapin merkitys

routeMinua pyydettiin pitämään lyhyt puheenvuoro liiketoiminnan digitalisointiin liittyvien roadmappien tekemisestä Ambientian isännöimän Liferay-roadshow:n yhteydessä, ja tässä tiivistettynä ajatuksia vielä blogahduksen muodossa.

Digitalisoinnin tai verkkopalveluiden kehittämisen roadmap sinänsä ei ole kovin ihmeellinen asia. Termillä viitataan yleisesti suunnitelmaan, joka koostaa aikajanalle pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmat ja vaiheistuksen. Roadmap on silti ainoastaan lopputuote, joka strategiasuunnittelusta jää käteen. Näin strategiakonsultin näkökulmasta itse asiassa lopputulosta edeltävä prosessi on tärkeämpi kuin itse lopputulos. Hyvän roadmapin laatiminen onkin vaativa prosessi.

Miksi roadmappien tekeminen sitten on niin tärkeää? Ajattelin tiivistää tämän seuraavassa kolmeen pääpointtiin.

  1. PERUSTA: Roadmapin avulla vastataan kysymykseen, miksi digitalisointia tehdään ja onko digitalisointi strategian mukaista?
  2. VAIKUTUKSET: Miten digitalisointi vaikuttaa perinteisiin liiketoiminta- ja palvelumalleihin (ja päinvastoin)?
  3. KONKRETIA: Miten digitalisointi prosessina koordinoidaan, vaiheistetaan, jalkautetaan, resurssoidaan ja priorisoidaan? Miten johto saadaan sitoutumaan tekemiseen?

Keskeinen ongelma yhä vieläkin liiketoiminnan digitalisoinnin hankkeissa, näin strategiakonsultin näkökulmasta, tuntuu olevan liiketoiminnan strategian hyödyntämättä jättäminen roadmappia tehtäessä. Liiketoimintastrategian soveltaminen digitalisoinnin projekteissa on usein rajoittunutta – ja usein projekti määritellään vain tietyt liiketoiminnan tai prosessin reunaehdot huomioiden, vaikka digitalisoinnin tulisi nojautuva laadittuun kokonaisstrategiaan. Haasteena erityisesti tällöin ovatkin eri liiketoiminta-alueiden tai yksiköiden rajoja rikkovat palveluketjut. Verrattain hyvin digitalisoinnissa on yleisesti onnistuttu esim. myynnin, markkinoinnin, laatu- ja palauteprosessien, sekä huoltoprosessien hallinnassa. Valitettavan heikosti sen sijaan digitalisoinnin mahdollisuuksia hyödynnetään vielä yhteistyökumppaneiden kanssa, innovoinnissa ja sisäisen yhteisöllisyyden hyödyntämisessä. Näissä tavoissa hyödyntää verkkoa digitalisoituminen rikkoo niitä yksikkösiiloja, joiden mukaisesti yritykset ovat perinteisesti organisoituneet, ja lähtökohta kehittämiselle ei huomioi kokonaisuutta.

Kehitettäessä digitaalisen liiketoiminnan ratkaisuja tulisikin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä roadmap-työskentelyyn strategian näkökulmasta. Ollaanko nyt oikeasti tekemässä oikeita asioita strategian kannalta kaikista relevanteista näkökulmista? Jos esimerkiksi tarkoituksena on keskittyä verkkoliiketoiminnassa myyntiin (esim. verkkokauppaan ja markkinointiin), niin miksi strategian mukaan olennaiset toimialan paras asiakaspalvelu ja innovointi rajataan tarkastelun ulkopuolelle? Kokonaisstrategian huomioiminen roadmap-työskentelyssä vaatii ainakin yleensä johdon aktivointia projektin alkuvaiheessa. Näin varmistetaan oikea suunta, sekä strategian tarkoituksenmukainen jalkauttaminen digitalisoinnin kehitysprojekteissa. Eli lukekaa ja hyödyntäkää organisaationne strategiaa digitalisoinnin suunnittelussa, kun se kerran on toiminnan ohjenuoraksi isolla vaivalla laadittu!

Roadmappia mietittäessä tulee myös arvioida digitalisoinnin merkitystä ja vaikutuksia perinteiselle liiketoiminalle ja toisin päin. Loppuasiakkaan tai käyttäjän näkökulmasta katsottuna perinteisen ja digitaalisen liiketoiminnan välille on hankala nähdä eroa ja tästä syystä myös roadmap-projektissa näiden kahden maailman vuorovaikutus tulee ottaa huomioon laadukkaan asiakaskokemuksen varmistamiseksi. Tästä on puhuttu jo jonkun aikaa kuluttajien verkkokauppakokemusten kehittämisessä, mutta sama periaate koskee kaikkea digitalisoitumista. Esimerkiksi kun huoltomies menee asiakkaalle ja kuittaa homman tehdyksi, sekä huoltomiehen tekemä asiakaskäynti, huoltotyön laadukkuus että prosessin läpinäkyvyys extranet-palvelun kautta ovat osa samaa asiakaspalvelukokemusta. Samoin esimerkiksi verkkokauppaan investoitaessa täytyy samaan aikaan miettiä myymäläketjujen toimivuutta perinteisellä mallilla. Digitaalisten kanavien kehittämisessä tulisikin nykyistä paremmin huomioida fyysisen maailman vuorovaikutuspisteet ja palveluprosessit, jotta asiakaskokemuksen laadukkuudesta voidaan huolehtia kokonaisvaltaisesti.

Lopuksi roadmapin suunnittelussa korostettakoon erityisesti vielä koordinointia ja sitouttamista, vaiheistuksen, resurssoinin ja priorisoinnin merkitystä väheksymättä. Roadmapin osana  digitalisoinnille tulisi määritellä myös tarkoituksenmukainen koordinointimalli. Hyvä koordinointimalli helpottaa myös muiden osa-alueiden: vaiheistuksen, jalkauttamisen, resurssoinnin ja priorisoinnin, määrittelyä ja johtamista. Roadmap-työskentelyn tekee kuitenkin konkreettiseksi vasta johdon sitouttaminen osaksi yhteistä tekemistä, laadittua strategista linjaa noudattaen. Yhteinen näkemys ja ennen kaikkea ymmärrys roadmapin perusteista, vaikutuksista ja konkreettisista toimenpiteistä on hyvä lähtökohta myös budjetäärisen valtuutuksen saamiselle.

Näillä saatesanoilla menestystä liiketoiminnan digitalisointiin!

Leave a Reply

  • (will not be published)

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.