← Back to front page

Mihin tietämyksenhallinta on Suomesta katoamassa? Vai onko?

Tietämyksenhallinnasta on puhuttu jo 90-luvun alusta mutta vain verrattain harvoissa organisaatioissa on tietämyksenhallinta myös käytännössä otettu haltuun päättäväisesti, johdonmukaisesti ja menestyksekkäästi. Yhtenä indikaattorina mainittakoon, että Suomessa tällä hetkellä vain kourallinen ihmisiä ilmoittaa LinkedIn:issa tittelikseen CKO tai “Chief Knowledge Officer”.

Suomessa yksi syy tähän tietämyksenhallinnan harvinaisuuteen saattaa olla se, että suomen kielen sana “tieto” ei kykene luontevasti erottelemaan perinteistä “data, information, knowledge, wisdom” -jakoa. Tästä johtuen hämärtyvät esim. tietämyksenhallinnan, tiedonhallinnan, tiedolla johtamisen ja tietojohtamisen käsitteiden väliset rajat helposti. Tämä rajojen epäselvyys tuntuu usein vaikeuttaneen keskittymistä nimenomaan tietämyksenhallintaan ja hankkeiden painopisteet ovatkin tästä johtuen saattaneet huomaamatta heilahtaa jollekin aivan toiselle osa-alueelle.

Credit: Yousif J. Al-SaleemSe, mistä tässä blogissa on kyse, on kuitenkin nimenomaan tietämyksenhallinta, “knowledge management”.
Eräs tietämyksenhallinnan suomenkielinen määritelmä on: ”Tietämyksenhallinta on menetelmäkokonaisuus, jolla pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan yrityksen inhimillistä pääomaa, tietoja, taitoja, osaamista, viestintää ja aineetonta omaisuutta.”

Quo vadis? Onko tietämyksenhallinnan aallonpohja saavutettu?

Itse asiassa koko tietämyksenhallinnan teema vaikuttaa vuosien saatossa menettäneen kiinnostavuuttaan maailmanlaajuisesti, verrattuna vaikkapa “Big Dataan”. Myös tietämyksenhallinnan “guru” Thomas Davenport kirjoitti tästä tietämyksenhallinnan suosion näennäisestä laskusta Wall Street Journal:in blogissaan “Whatever Happened to Knowledge Management?”. Davenport toteaa kuitenkin lopuksi, että tietämyksenhallinnan takana olevat ajatukset ovat edelleen hyvinkin ajankohtaisia ja että toimintaa tulisi kehittää ne edelleen huomioiden.

Tietämyksenhallinta on nyt mahdollisesti saavuttanut Gartnerin “Hype Cycle”-käyrällä “Trough of Disillusionment”- eli “pettymysten laakso”-vaiheen. Pumacy Technologies AG:n tekemän tutkimuksen perusteella useimmat tietämyksenhallinnan metodit ja teemat ovatkin kuitenkin – yksittäin tarkasteltuna – jo kyseisen laaksonpohja-vaiheen ohittaneet joten herääkin kysymys, miksi kiinnostus tietämyksenhallintaa kohtaan – kokonaisuutena – vaikuttaa siitä huolimatta olevan laantumassa.

Yhtenä todennäköisimpänä syynä pidän – niin banaalilta kuin se saattaakin kuulostaa – sitä, että monet tietämyksenhallinnan hankkeet ovat epäonnistuttuaan yksinkertaisesti antaneet koko käsitteelle huonon maineen ja että sen käyttöä on siksi ryhdytty lähestulkoon välttelemään. Uskon kuitenkin että jatkoa seuraa varmasti, kenties jonkin uuden “buzzwordin” nimissä, joka otetaan käyttöön korvaamaan maineeltaan pilattu “Knowledge Management”-käsite. (David Gurteen muuten lanseerasi käsitteen “KM 2.0” jo 2007…)

Melko hämmästyttävää on, että tietämyksenhallintaan liittyvien hankkeiden epäonnistumisen syy on usein johdettavissa siihen, että monet jo kauan tunnetuista hankkeen onnistumisen perusedellytyksistä on yksinkertaisesti jätetty huomiotta.

Credit: Alex E. ProimosPahimpina virheinä on kerta toisensa jälkeen toistettu esim. näitä:

– yrityksen ylimmän johdon tuki hankkeelle on ollut riittämätön tai näkymätön
– hanke on toteutettu liian teknologiakeskeisesti, unohtaen ihmiset
– kulttuurin, vanhojen käytäntöjen, pelkojen ja muutosvastarinnan merkitys on aliarvioitu
– tietämyksen arvoa ja sitä koskevia tavoitteita ei ole määritelty ja tiedostettu
– hanketta on arvioitu liian lyhyen aikavälin mittareilla
– ihmiset/prosessit/sisällöt/teknologia/-kokonaisuutta ei ole käsitelty tasapainoisesti

No, monien näistä asioistahan voisi toki yleistää pätevän useimpiin tietoteknologiahankkeisiin mutta tarkasteltaessa yhteisöllisten viestintäratkaisujen kehitystä, painottuvat ne erityisesti.

Siitä, kuinka Ambientia attaa nämä asiat huomioon toteuttaessaan sosiaalisen intranetin ratkaisujaan, kerron lisää seuraavassa blogissani.

Juha työskentelee Ambientialla sosiaalisen intranetin asiantuntijana ja on erityisen kiinnostunut yhteisöjen hiljaisen tiedon aktivoinnista tuottavaan käyttöön sosiaalisen intranetin ratkaisujen avulla. Juhaan voit ottaa yhteyttä vaikka Linkedinissä (https://fi.linkedin.com/in/juhakrapinoja) tai sähköpostitse juha.krapinoja(a)ambientia.fi

Leave a Reply

  • (will not be published)

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Please, leave us a message and we'll contact you.
You can also contact our Service Desk by phone +358 290 010 500 or email servicedesk@ambientia.fi.